Pikkusisko 2,5kk

Näin kauniina aurinkoisena päivänä olisi ihanaa ulkoilla tyttöjen kanssa, mutta flunssa on tarttunut koko naisväkeen. Joten kökötetään siis sisällä siihen asti, että pahin tauti hellittää. Nyt minulla onkin hyvin aikaa kirjoittaa Pikkusiskon kuulumisia teille.

Pikkusisko on oppinut nauramaan ääneen ja vähänkö se on hauskan kuuloista höhötystä. Ensin hän naureskeli kun pörisytin hänen massuaan ja kohta hän jo hörähteli siskoaan katsellessaan. Niin lutuisen kuuloista nämä ensimmäiset naurut <3 

Hän myös kujertaa ja juttelee kovasti ihmisille, mutta myös sitterin lelu saa aikaan porinaa. Kovasti hänellä juttua riittääkin ja ilmeet vaihtelevat suloisesti porinan aikana. Nyrkit ovat löytäneet suuhun ja niitä imeskellään välillä sellaisella antaumuksella, että kuolaa lentää. Ollaan otettu välillä purulelujakin imettäväksi jotta kädet eivät menisi ihan kuiviksi.

Pikkusisko on myös päässyt sohvalla kääntymään mahalta selälleen, mutta sen pistän vielä vahingon piikkiin kun hän nostaa päätään niin korkealle. Hän myös tosi tanakasti seisoo jos häntä seisottaa sylissä. Nyt on myös sylissä hypittäminen alkanut kelpaamaan. Aiemmin hän katsoi silmät järkytyksestä suurina jos hiukan nostelin sylissä ylöspäin. Nyt häneltä välähtää jo ilkikurinen hymy kun tätä tehdään. 

Äidinmaito maistuu hyvin hänelle, mutta hän ei kyllä ole samanlainen tissiposki kuin Isosiskonsa oli. Hauska huomata tälläinen juttu missä tytöt on erilaisia. Näitähän erilaisuuksia/samanlaisuuksia tulee enemmän esiin, kunhan Pikkusisko vain kasvaa isommaksi.

On myös mukava huomata kuinka rennompi äitinä on nyt toisen lapsen kohdalla. Harvasta asiasta stressaa samalla tavalla kuin esikoisen kohdalla, mutta on kyllä niitäkin asioita joista pitää huolehtia. Kuten esimerkiksi tsekkailen nukkuvaa vauvaa varmaan ihan yhtä usein kun esikoistakin. Hengitystä kans seurailen öisin, eli kuuluuko tuhinaa vierestä. Nyt nuhaisena se onkin extrahelppoa kun reppanalla on nenä vähän tukossa. Toivottavasti se alkaakin pian helpottamaan sillä 1,5 viikon päästä olisi neuvola, jossa olisi luvassa rokotuksia.

Sellaisia kuulumisia meiän rakkaalta murulta :)

Pikkusisko 7 viikkoa

Pikkusiskolle tuli täyteen 7 viikkoa ja huimaa kehitystä on tapahtunut sitten syntymän.

Tarkkoja mittoja en tähän voi lisätä, sillä neuvola on ensi viikolla. Vaatteista kyllä hoksaa, että pituutta on venytty ja massaa on kerrytetty. Ollaan nimittäin siirtymässä kokoon 62, sillä bodien nepparit eivät meinaa mennä kiinni ja hihat ovat auttamatta lyhyet.

Sainkin vihdoin pukea Pikkusiskolle tämän tekemäni kelta-harmaan setin. Body on Paapiin kaavakirja lapsille - kirjan Hippu-body. Se on malliltaan kapoisampi kuin useimmat Ottobren kaavat. Helppo sekä nopea ommeltava jos käytössä on saumuri ja ompelukone vierekkäin. Housut ovat  Ottobren (1/12) Little houses. Tuttu kaava jossa on mukavasti tilaa vaippapyllylle. Kuosikankaat pääsevät housuissa mukavasti esiin saumattoman etumuksen ansiosta ja taakse saa tehtyä sievät frillat halutessaan,

Pikkusiskon mielestä tämä setti ei selkeästi ole tarpeeksi keltainen, sillä hän päätti lisätä siihen omat värinsä oikein niskaan asti. Sanotaanpa näin et aika haastava on sit niskakakkojen kanssa riisua tämä body ilman lisäsotkua :D

Mutta niitä tytön kuulumisia. Pikkusisko on edelleen todella aurinkoinen lapsi. Hän naureskelee leveästi ja jokeltelee hiukan. Hän tosiaan kujertaa jutellessaan ja se on niin sydäntäsulattavaa <3 Isosisko on myös alkanut jälleen pyytelemään siskoaan syliin ja molemmat hymyilevät toisilleen leveästi. Pikkusisko on alkanut seuraamaan enemmän siskonsa puuhailuja ja viihtyy pitkään lattialla matolla köllötellen jos Isosisko vieressä rakentaa legoillaan. Köllötellessään Pikkusisko vääntäytyy kovasti kyljelleen..eli kiire ois päästä kääntymään.. Jaiks!

Pikkusisko ei arvosta vieläkään yksin nukkumista, vaan parhaiten nukutaan perhepedissä. Onneksi se on itselle jo tuttua ja osaan nukkua hyvin vauvan vieressä. Eli äidilläkään ei väsymys paina kun saa levättyä hyvin. Pikkusisko on hyvä nukkumaan ja hän tarvitsee vielä paljon unta. Iltaisin hän saattaa karjua kovasti jos pääsee yliväsyneeksi pari tuntia oltuaan hereillä. Manduca pelastaa näissä tilanteissa. Päiväunetkin Pikkusisko nukkuu joko rattaissa tai manducassa. Alan siis olemaan aika taitava kotitöiden tekijä vauvan kanssa ;) Tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen sekä lattialla olevien lelujen keräys on melkoista taiteilua, kun vauva on manducassa etupuolella. 

Pikkusiskosta taitaa tulla kans melkoinen tissihirmu, sillä hänelle ei tutit kelpaa eikä olla edes tuttipulloa kokeiltu. Olisi aika kokeilla tuttipulloa jotta pääsen miehen kanssa treffeillekin tässä. Vinkkejä saa antaa kuinka saada vauva välillä syömään pullostakin :)

Sellaisia ihania kuulumisia täältä. Kohta lähdetään kävelylle nauttimaan auringosta ja hakemaan Isosisko kerhosta. Ihana kevät!

Kuulumisia Pikkusiskolta ja Isosiskolta

Noin viikko sitten juhlittiin Pikkusiskon ristiäisiä. Juhlista tuli onnistuneet, vaikka neidit olivat molemmat nuhassa. Isosiskolla alkoi flunssa kovalla yskällä ja sitten nousi korkea kuume. Vasta sitten alkoi nenä vuotaa kunnolla. Pikkusiskolla on ollut lähinnä nenän valumista ja pientä yskää. Nyt onneksi aletaan olla paremman puolella ja päästään jopa ulos nauttimaan noista hyvistä aurinkoisista keleistä.

Ristiäisistä tulee kuvakooste hiukan myöhemmin, kun saan kuvia valtuuttamaltani valokuvaajalta ;) Mutta tässä pari kuvaa makusteltavaksi etukäteen. Ristiäisvärinä oli nyt keltainen ja sääkin sattui olemaan juuri täydellinen: aurinkoinen ja talvinen.

Pikkusisko on kova tyttö nauramaan. Ei tarvitse kuin vähän porista hänelle niin johan alkaa suu levenemään ja silmät tuikkimaan. Ihana! Hän myös kovasti nostelee päätään mahallaan ollessaan ja potkii jaloilla vauhtia. Tästä en ole niin innoissani kun hirvittää et mihin se ihan minivauva on kadonnut. Pikkusisko nukkuu vielä suuren osan päivästä, mutta rytmiä on havaittavissa. Aamusta hän heräilee kahdeksan maissa ja silloin jaksaa olla 30min-1h hereillä, kunnes nukahtaa jälleen pariksi tunniksi. Sitten ruokatauko ja taas unille. Pisin aika hereillä on usein 12-14 välillä kun Isosisko nukkuu.. sekä illalla 20-22 välissä. Nukkumaan mennään yhdessä klo22. Hän viihtyy kovasti vieressä ja sylissä, mutta välillä hänet on saatu nukkumaan esimerkiksi rattaisiin tai sänkyyn. Harmi vaan kun Isosisko tykkää kovasti rutistaa niin tarkkana saa olla, ettei nukkuvaa vauvaa mennä herättelemään.

Isosiskolla on selkeästi loppunut kuherruskuukausi Pikkusiskon kanssa. Siskoa tekee mieli rutistaa todella kovaa ja on erityisen hauskaa hakea huomiota läppäämällä vauvaa kasvoille. Samalla tavalla pyrin antamaan huomiota Isosiskolle, mutta onhan se huomioiminen vähän muuttunut nyt kun mies on palannut enemmän työn pariin. Eli opetellaan nyt oikein urakalla sitä kahden lapsen kanssa pärjäämistä kun huomio pitää jakaa yhtäaikaa molemmille.

Pientä ja parasta

2 viikkoa tulla tupsahti täyteen Pikkusiskolla <3 

Hän on unelias pieni tyllerö, joka katselee hereillä ollessaan ympäristöään suu suppuralla ja silmät isoina. Niin hellyyttävä näky! Tämän uneliaisuuden ajattelen johtuvan antibiooteista joita joudun syömään kohtutulehdukseen. Onneksi Pikkusisko on kuitenkin säästynyt pahemmilta mahavaivoilta. Pikkusiskolla on  tukassaan punainen pigmentti, joka näkyy nyt kauniin auringonpaisteen myötä. Ollaan miehen kanssa ihmetelty, että mistä tälläinen punapäisyys tulee pikkuiselle. Muistaakohan joku sukulainen että suvussa olisi punapäitä?

Käytiin pienen etapin tavoittamisen kunniaksi tyttöjen kanssa ulkona tekemässä lumihevonen, kun pakkastakaan ei ollut. Isosisko tosi hienosti auttoi rakentamaan hevosta, joka kuulemma on Tuttiritarin hevonen. Pikkusisko nukkui sen aikaa vaunussa kun polle rakennettiin. Pikkusisko pääsi kyllä hiukan aiemmin sisälle isin seuraksi, jotta saatiin vähän kuviakin otettua. 

Juuri nukutin onnistuneesti Isosiskon kainalooni. Meillä on viime aikoina ollut melkoisia taisteluita nuo päikkäreille nukahtamiset. Tänään meni kuitenkin vain puoli tuntia nukahtamiseen..JEE! Taktiikkana oli nyt se, että vauva pötkötteli ja nukkui mahani päällä ja Isosisko pötkötteli kainalossani. Juteltiin siinä hiukan ja lauleskelin ensin lauluja ja lopuksi hyräilin kunnes isompi nukahti. Koetin itsekin nukahtaa, mutta olen vieläkin virtaa täynnä. Otan siis nyt omaa aikaa ja sitten kömmin takaisin sänkyyn nukahtamaan, jos kerkeän.

Tälläisiä minikuulumisia täältä vauvakuplasta :)

Ensimmäisten päivien kuulumisia

Unirätti saatu Ainulta

Nyt on ihan pakko istahtaa alas hiukan hehkuttamaan meiän ensimmäisiä yhteisiä päiviämme. Vauvan kanssa kävi ensinnäkin tosi hyvä tuuri synnärillä, sillä päästiin rauhalliseen huoneeseen ikkunapaikalle. Huoneessa minulla kerkesi olla kaksi huonekaveria, joista ensimmäinen pääsi perhehuoneeseen tiistaina. Keskiviikkoyönä tuli sitten toinen huonekaveri ja sinä päivänä kotiuduimme itse. Joten yllättävän hyvin saatiin vauvan kanssa lepäiltyä ja samanlaista väsymystä ei nyt olekaan mitä oli esikoisessa.

Isosisko on ottanut pikkusiskonsa vastaan sydäntäsulattavan hellästi. Vauvaa pitäisi saada pitää sylissä mahdollisimman paljon ja hän innoissaan hoitaapi vauvaa silitellen ja laulellen. Tunteet ovat siis vielä hyvin hellät pikkusiskoa kohtaan ja äitiäkään vastaan ei olla taisteltu. Olen kyllä tarkoituksella ottanut yhteistä aikaa esikoisen kanssa, jotta mustasukkaisuutta ei niin esiintyisi. On ollut ihana porista iltapalapöydässä ja askarrella jotain pientä yhdessä. Syliin olen ottanut hänet aina kun pyytää.

Päikkäreille ollaan menty koko perhe samaan sänkyyn ja nukahtaminen on esikoisellakin ollut vähän helpompaa nyt. Nytkin hän nukahti viereeni käsi kädessäni samalla kun vauva pötkötteli mahallani. Ja äitiähän herkistää ja kovasti..onnenkyyneleitä on tullut valuteltua jo pariinkin otteeseen. :D

Täytyy myöntää että näiden kahden neidin äitinä oleminen on tällä hetkellä parasta mitä tiedän <3

Hän on täällä

Maanantaina 30.1 saimme perheeseemme uuden jäsenen ♡

Tämä pienoinen syntyi rv 40+5 klo 17.01. Synnytys alkoi aamuyöllä supistuksilla, joiden tiheennyttyä lähdimme synnärille tarkistettavaksi ja sille tielle jäimme. Sain kokea luonnollisesti käynnistyneen synnytyksen jonka päätteeksi saimme aarteen syliimme.

Pienoinen oli 3988g ja 50cm syntyessään. Pikkuinen vei sydämemme heti kun hänet näimme.

Ei ollut päivämme arkinen, kun pikku tyttö taikoi sen. Tuli tästä päivästä ihmeellinen, me varmasti muistamme aina sen.

💖Eli saimme perheeseemme toisen ihanan tytön 💖

Vauvamme sukupuoli on...

... mysteeri!

Sillä vauva istui tiukasti jalat ristissä joten arvausta ei voinut tehdä. Tulossa on siis melkoisen yllätyksellinen synnytys. Mieshän toivoi ettei sukupuolta selvitettäisi ja taitaa masussa viihtyä isinlapsi kun isänsä toiveen toteutti ;)

Nyt sitten vähän aikaa mietittyäni vauvan varusteita päätin että hommaan juuri sellaisia lastentarvikkeita jotka miellyttävät omaa silmää. Ei kait se poikalapsi kärsi jos on kukallisessa babynestissä? Tai tyttölapsi saa traumoja jos imetystyynyssä on autonkuvia? Ei todellakaan. Joten vihdoin voin alkaa valintoja ja hankintoja tekemään kun tämän päätin.

Varmaan aika helposti tulee tälle vauvalle tyttömäisiä juttuja sillä esikoiselta on jäljellä ihanuuksia joita kyllä toisellakin lapsella käytän. Sitä kyllä tasaa myös lukuisten serkkupoikien tavarat joita otamme käyttöön. Suunnittelen myös tekeväni sekä pojalle että tytölle pari ihanuutta eli mekkobodyä ja henkselibodya. Näitä kun molempia on tullut ihasteltua eri ompeluryhmissä, joten nyt hyvällä omalla tunnolla voin tehdä sellaisia. 

On kyllä hauskaa kun nyt saa loppuraskauskin omanlaisensa fiiliksen kun masussa on pieni mysteeri. <3

Tyttö vai poika?

Rakenneultra häämöttää jo parin päivän päässä ja päässäni on alkanut pyörimään enemmän pohdintoja sukupuolesta. Koska netti on pullollaan viihdyttäviä pieniä sukupuolitestejä, niin niitähän pitää tehdä ;) Tässä jaan teille parit tulokset mitä meille on luvattu.

Kiinalainen syntymäkalenteri povailee tyttöä

Odotatko tyttöä vai poikaa?-testi povaa poikaa

Sormustesti povaa poikaa

Sykkeet ovat samat mitä esikoisella eli sykkeiden perusteella tyttö

Eli eipä ainakaan näiden perusteella voi suoraan sanoa kumpi on tulossa. Saadaan hyvin avoimin mielen mennä ultraan katsomaan, että suostuuko pieni ihanuus kertomaan kumpi on. Vai saako äiti ja isi jännittää ensi vuoden puolelle asti? Mutta tietenkin kaikkein tärkeintä on saada tietää, että vauvalla on kaikki hyvin. :) 

Sulle salaisuuden kertoa mä voisin...

... jonka tarkkasilmäiset ovat jo aiemmasta postauksesta hoksanneet. Nimittäin meille tulee perheenlisäystä alkuvuodesta 2017. Tyttärestä tulee isosisko ja vielä on mysteeri saako hän pikkusiskon vai pikkuveljen. Olemme todella innoissamme asiasta tai no Tytär ei välttämättä vielä hoksaa että äidin mahassa oikeasti on vauva. Mutta eipä niin vakavaa ole sillä itsestäkin tuntuu välillä oudolta miettiä, että tuolla sydämeni alla pamppailee toinen pienempi sydän.

Raskaus on tähän puoliväliin asti mennyt helposti. Alussa kärsin pari viikkoa pahoinvoinnista, mutta se helpotti reilusti aiemmin mitä esikoisesta. Toinen kolmannes myös toi energiat takaisin ja jaksan touhuta jälleen pitkin päivää. Lupaavalta siis vaikuttaa oman jaksamisen kannalta. Nyt täytyy toivoa ettei ennenaikaiset supistelut saapuisi kiusaamaan loppuajasta. Mutta sinne onneksi on vielä useampi viikko. 

Nyt nautitaan kasvavasta vauvamahasta ja helposta olemisesta <3

Isänpäivälahja lukutoukalle

Asustaako teidän kotonanne lukemista rakastava isä? Tällöin tämä helppo isänpäivälahja voisi tulla tarpeeseen. Ideana tämä on yksinkertainen, mutta toteuttamistapoja on lukuisia. Ja tätä voi tehdä minkä ikäisen lapsen kanssa tahansa. Isommat lapset voivat itse leikata, piirtää, maalata ja askarrella. Pienemmät voivat antaa jalanjälkensä tai innokkaan rutistelunsa avuksi. Ja tämä huikean hieno lahjahan on....

KIRJANMERKKI

Kirjanmerkki on aina tarpeellinen kun luet kirjoja, ellet halua taittaa kirjan sivuja. Teimme Tyttären kanssa isille kirjamerkin, jonka tyttö meni vahingossa kiikuttamaan jo isälleen. Eli uutta pientä lahjaa siis ideoimaan ja tekemään. Mielestäni on ihanaa kun lapsi saa itse osallistua isänpäivälahjan tekoon. Meidän kirjanmerkki tehtiin sormivärien ja pensselien avulla, joka oli kyllä todella sotkuista taaperon kanssa. Varsinkin kun Tytär kovasti yritti syödä pensseleitä. Joten tässä pari vähempi sotkua aiheuttavaa vinkkiä.

Pari vinkkiä vauvojen kanssa askarteluun:

- Ihan pienille istuville lapsille voi leikata kartongista palasen, jonka pistää minigrip pussiin ja sisälle sormiväriä. Sitten suljet pussin kunnolla ja annat sen lapsen käsittelyyn. Hienoa maalausta ilman sotkua!

- Pikkuvauvan jalanjäljen voit tehdä esimerkiksi näin myrkyttömästi.


Valmis kirjanmerkki kannattaa päällystää, jotta se on mahdollisimman kestävä. Ja eikun askartelemaan!

Tytär 11kk

Onhan tässä jo viikko vierähtänyt Tyttären 11kk päivästä, mutta sehän ei estä kuulumisten kertomisia.

Tytär on nyt urakalla kävellyt ja opetellut kaatumaan nätimmin. Säikähdys itku tulee helposti jos tasapaino hiukan horjahtaa, mutta onneksi rauhoittuu kun vilkaisee äidin kasvoja. Selkeästi auttaa itkujen lyhyyteen se, että itse pysyttelee rauhallisena ja ottaa syliin. Onneksi päivä päivältä vähemmän tulee kaatumisia ja ulkona kävellään myös välillä ilman tukea. Parasta on kuitenkin vielä kun saa pitää aikuista molemmilla käsillä kiinni kun kävelee.

Puhetta ja naurua meillä riittää. On ihan maailman paras tapa herätä, kun vieressä alkaa kuulumaan juttelua ja kun kommentoidaan takaisin niin vastassa on iloa pursuava hymynaama. Sitten Tytär myllää pitkin sänkyä ja potkii rakkaat aamuherätykset välillä naamalle ja välillä mahalle. Meiän ihana <3

Pottaan tehdään joka kerta pissat ja välillä kakatkin, jos äiti on tarkkana. Mutta täytyy myöntää ettei meillä käydä kuin kolmisen kertaa päivässä potalla: aamulla, lounaan jälkeen ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Pitää loman jälkeen terästäytyä tässä.

Tytär on myös oppinut tekonaurun kuuloisen naurun. Koetin tässä pakkailla hääyöksi vaihtovaatetta ja juttelin jotain nätimmästä yöpaidasta (yöimetysten takia toppi ja pyjamahousut on olleet kokoajan käytössä) ja tyttöhän räjähti räkäisimpään nauruun ikinä! Mie ihan hölmistyneenä kans tirskuin kun toisen naururäjähdys osui niin hyvään saumaan. Tai sitten Tyttären mielestä ei äidin pitsiyöpaita ollutkaan nätti :P

Leikit ovat nyt vähän jääneet sillä ulkoillaan tilaisuuden tullessa. Ja kun sisällä leikittäis niin eihän neitiä kiinnosta, vaan hänen täytyy päästä kävelemään ja syömään kaukosäädintä. Välillä hän kokeilee pinota leluja ja hörppii kupeista, mutta samanlaista leikkiflowta ei ole tullut kuin kuukausi sitten. Pitäisi varmaan leikkikaluja karsia ja hankkia synttärilahjaksi isompien lasten leluja myös.

Hampaita neitokaisella on jo 8kpl ja kaikki edessä. Oikeanpuoleinen alaposkihammas on turvokissa, joten eiköhän me häälahjaksi saada Tyttäreltä poskihammasitkut. Sillä niitä itketään jo nyt ja äidin yöunet on vähissä. Varsinkin kun iltaisin nyt värkkäilen hääjuttuja eteenpäin, sillä tytön ollessa hereillä on se mahdotonta. Kumpa häitä edeltävänä yönä olisi vähän rauhallisempaa.

Jaiks nyt Tytär taisi jo herätä..puolen tunnin unet! "vuhuu"

Meiän häät: 2 viikkoa häihin!

Elokuu kääntyi esiin seinäkalenterissa ja silloin se jysähti taas tajuntaan. Häät on ihan pian! Häämatka on ihan pian! Tyttären synttärit on ihan pian! Tästä tulee melkoisen euforinen elokuu, sillä tämä kuukausi sisältää niin paljon onnellisia ja isoja asioita :)

Häävalmistelut alkavat olemaan jo hyvällä mallilla. Nyt lähinnä vain ostellaan sellaisia asioita, joita ei aiemmin kannata ostaa ja lyödään lukkoon viimeisiä asioita. Huikeaa :) Vuosi on kulunut nopeasti häiden suunnittelun osalta ja olo on tämän suhteen hiukan pöllämistynyt. Olenko kerennyt nauttia häävalmisteluista? Kummasti asiat ovat valmistuneet, mutta aika vähän on ollut sellaista oloa et ihanaa järkkäillä ja askarrella. Olisi varmaan kannattanut pitää ne häät ennen kuin tekee pikkuapurin :D

Häämatkaa odotamme innolla ja se on samalla Tyttären ensimmäinen ulkomaanmatka. Neitokaiselle on löytynyt alennusmyynneistä aivan älyttömän söpöjä kesävaatteita, joita ei vielä Suomessa ole päästy kokeilemaan. Vähän meinaa jännittää miten pärjätään Espanjan kuumuudessa, mutta onneksi asuntomme on viihtyisän näköinen. Joten voimme kuumimpaan aikaan viettää siestaa siellä.

Tytär täyttää elokuun viimeinen päivä vuoden! Meidän pieni vauveli on jo nyt touhuava taapero, mutta äiti ei helly puhumaan kuin vasta sitten taaperosta. Meiän vauva <3 Meillä muuten kävellään ilman tukea ja päivä päivältä pitempiä matkoja.

Päivät ovat  niin touhukkaita, ettei niissä pysy kunnolla perässä. Siksi tässäkin postauksessa tulee vain nämä pari kuvaa. Koetan saada itseäni niskasta kiinni ja tehdä kuvapostauksen hääjutuistamme tässä parin viikon sisällä.

Kukkien suunnittelua pöydälle. Päädyttiin tuohon oikeanpuoleiseen lasiseen.

Tyttären ihana morsiusneitomekko. Hänelle tulee tähän vielä valkoinen bolero, mutta juhlakengät on vielä etsinnässä!

Tytär 10kk

Tiistaina poksahti jo kaksnumeroiseksi neitokaisen ikä. Hurjaa! 10kk kunniaksi käytiin ostamassa hänelle oma pyöränistuin ja kypärä. Ja käytiin heti koeajolla kirjastossa Tyttären kanssa. Tunsin selässäni rahinaa kun pää vain kääntyili tytöllä ja välillä hän huokaili jotain. Ei tainnut olla turhan erikoista kun ei ilmekään värähtänyt kyydissä 😄 

Tytär on oppinut kävelemään tukea vasten. Hän kävelee jo huoneista toisiin seiniä pitkin. Onkin mahtavaa hoksata, että neiti on kadonnut olohuoneesta eteiseen ihailemaan itseään peilistä ja nauramaan peilikuvalleen. Sormella hän on myös oppinut osoittamaan ja vilkuttaa välillä hienosti. Sanoja tulee jo: äiti, ihii (isi) , kakka, Nepku, nam ja hyvä. Nuo ainakin tulevat selkeästi ja oikeissa kohdissa. 

Neuvolassa käytiin ottamassa jo mpr-rokote sillä lähdemme koko perhe häämatkalle elokuussa. Halusimme aikaistaa ottoa jotta hänellä on parempi suoja taudeille. Samalla mitattiin pituus ja paino ja Tytär onkin 75cm pitkä ja 12,7kg ☺ 

Hampaita hänellä on jo viisi puhki ja kaksi on tulossa ihan juuri läpi. Ja hienosti osaa käyttääkin näitä hampaitaan syömisessä ja ihmisten puremisessa. Ainakin isi ja äiti on saanut monet purut palkaksi halista ja pususta. 

Tytär on reipas neitokainen jolla on vierastusta vähän ilmassa, erityisesti silloin kun väsyttää.. silloin kelpaa vain äidin syli ja mieluiten eri huoneeseen meno. Kumpa tämä vaihe menisi ohi ennen häitä. Niihin on enää kuusi viikkoa! 

Seikkailemassa olohuoneessa 

Ekoja sanoja

Voi..meillä puhutaan jo sanoja. Tai siltä se ainakin kovasti vaikuttaa. Tytär on nimittäin pariin otteeseen oikeassa paikassa käyttänyt oikeaa termiä..ja se on KAKKA.

Hän istuskeli ensin potalla ja sitten sanoa tokaisi kakka . Sitten yhdessä kiherrettiin sanalle :D Seuraavan kerran hän istuikin syöttötuolissa ja naama punaisena ähisteli ja taas tuli kristallin kirkkaalla tyttöäänellä kakka. Miehen kanssa äimisteltiin ja Tytär hokee sanaansa uudestaan ja uudestaan, ja jälleen nauramme kaikki. Nyt on alkanut tuon sanan hokeminen vaipanvaihtotilanteissa. Meiän nuppusen ekoja kunnollisia sanoja. Paitsi kyllä äitiä on aiemminkin sanottu, lähinnä silloin kun itketään äidin perään.

Eipä meille sen erikoisempia, punkki taisi olla vain säikäytys ja flunssa näyttää pysyvän kurissa. Jos flunssaa nyt onkaan, koska kulmahammas pilkottaa jo komeasti suussa!

Punkki!

Eilen oli oikein kiva päivä käydä Haaparannassa hiukan hääostoksia tekemässä koko perheen kanssa. Tytär ei nukkunut kunnolla ja Ruotsin puolella kitistiin koko ajan. Päätimme käydä vielä reissun päätteeksi miehen kaverin synttäreillä hänen mökillään. Mökki oli todella kivalla paikalla veden ääressä metsän keskellä, mutta olisin ehkä jättänyt käymättä jos olisin tiennyt kuinka paljon punkkeja siellä oli. 

Tytär ihan tyytyväisenä unien jälkeen katseli sylistämme kun näytimme paikkoja hänelle mökillä. Sitten nautimme todella hyvää vegaanista suklaakakkua lasitetulla terassilla ja Tytär pääsi ihmettelemään siksi aikaa lattialle menoa. Vissiinkin tuossa vaiheessa pomppasi hänen pipoonsa punkki, jonka nappasin nopeasti pois ja tapoin. Säikähdin jo vähän kun tarkistettiin, et jep..punkki oli. Tsekkasin hänen päänsä, korvantaukset ja kädet. Melko pian tämän jälkeen lähdimme ajamaan kotiin, tunnin sisään olimme kotipihalla jossa huomasin että Tyttären korvan alla oli punkki kiinni! 

Kiireen vilkkaa juostiin sisälle ja irroitin punkin pinseteillä Tyttären huutaessa hirmuisesti. Onneksi punkki lähti helposti irti ja näytti kokonaiselta. Punkin purema desifioitiin ja säikähtynyt tyttö tyynnytettiin maidolla. Sillä aikaa mies datasi netistä tietoa kuinka punkin purema hoidetaan. Onneksi sen mukaan borrelioosi ei kerennyt tarttua, sillä punkki ei ollut kuin max tunnin kiinni ja saimme sen pois. Puremakohdassa oli tänään enää pieni punainen täplä jota nyt seuraamme kasvaako.  :( 

Nyt kaikki peukut pystyyn että ei tule mitään! Oon vieläkin järkyttynyt kuinka  noin pieni ötökkä voi saada näin suuren kuolemanpelon aikaiseksi. Punkit sucks..

Tytär 9kk

Nyt on Tytär ollut pitempään tällä puolella massua.Kohta on jo eka  vuosi takana!

Tytär on oppinut taas vaikka ja mitä. Hän osaa etsiä kissan, kun kysytään" Missä kissa?". Hän osaa myös sanoa Nepku eli Nekku.. Joka on kissan nimi. Tytär taitaa pikkaisen tykätä kissasta :) Myös äiti ja isiih tulee hienosti. Jokeltelua ja ääneen nauramista tulee usein. Hän vaikuttaa olevan jutteleva tyyppi kunhan on ensin saanut ihmetellä uutta tilannetta rauhassa.

Hän myös seisoo jo tukevasti tukea vasten, mutta ei vielä itse nouse seisomaan. Hän ei myöskään ryömi tai konttaa, tai no ryömii hän välillä vahingossa. Mutta kun häntä koettaa houkutella niin hän yleensä suuttuu. Istua hän osaa jo todella hyvin ja osaa laskeutua istualtaan pois itse, suojaheijasteet löytyvät joka suuntaan. Kävelytuoli on todella rakas, vähän liiankin rakas. Huolettaa välillä että kuinka takapakkia motorinen kehitys sen takia menee, mutta sen kävelytuolin avulla saan ruuat tehtyä ja pyykit pistettyä kuivumaan. Tytär viihtyy lattialla silloin kun siellä ollaan kaverina.

Syömisessä ei ole ongelmaa, jos ei meinaa iltapuuro mennä syötettynä alas annan hänelle tutkittavaksi jotain. Siinä samalla saan lapottua ruokaa suuhun. Päivällä hän syö usein sormiruokaa ja reissussa sosetta. Yöunet ovat nyt parina yönä olleet ruhtinaallisen hyviä! Hän ei herää kuin vasta aamuyöstä syömään ja herätysjuttelu alkaa vasta puoli seiskalta. Ihanaa!

Tälläistä kuuluu meiän pienelle cupcakelle <3

Tytär omaan sänkyyn

Olemme tähän asti nukkuneet perhepedissä niin, että tytön pinnasänky on ollut sivuvaununa sängyssämme kiinni. Homma on toiminut todella hyvin, ja yölliset imetykset on olleet helppo hoitaa liikkumalla lähemmäs neitokaista ja imettämällä siinä.

Kuitenkin nyt hänen alettuaan liikkumaan enemmän, olen jännittänyt että milloin hän päättää hypätä sängystä pois. Tyynypinot eivät kauan pitele, sillä hän saa ne potkittua/työnnettyä pois edestä. Myös tulevien juhlien ja ulkopuolisten hoitajien vuoksi olen ajatellut että olisiko aika opetella omaan sänkyyn. Omassa sängyssä nukkuessaan ei minulla ole niin helppo imettää häntä uneen, joten tissille nukuttamisesta olisi äidilläkin helpompi luopua :)

Siksipäs pistimme hihat heilumaan, ja eilen muokattiin Tyttären pinnasänky takaisin laidalliseksi ja siirrettiin seinän viereen. Siinä hän viime yönä nukkuikin ja heräsi kolme kertaa yössä. Ekalla kerralla sain Tyttären siliteltyä ja hyräiltyä takaisin uneen nopeasti. Toisella herätyksellä klo kahden aikaan imetin häntä, ja nukutus kesti 40min (graah, kauhean pitkä aika normaaliin 5minuuttiin verrattuna) ja viimeinen herätys oli klo 5. Silloin nappasin hänet meidän keskeemme nukkumaan ja imettelin ja torkuin kuuteen asti. Ei voi sanoa, että olisi yhtä pirteä olo kuin normaalisti ois ollut.

Onneksi aamutreeni, kahvi ja suihku saivat olon pirteämmäksi, ja nyt ei väsytä yhtään! Kaksi viikkoa olen antanut tälle muutokselle armon aikaa, jos positiivista muutosta ei tapahdu. Eli jos Tytär ei ala nukahtamaan kuin rinta suussa, niin siirretään pinnasänky jälleen sivuvaunuksi. Kait mie kaks viikkoa tätä jaksan?

Pikkurakas 7kk

Niin se vaan aika taas hurahtaa eteenpäin ja Tytärkin on jo reilun viikon ollut 7kk vanha. Hän osaa jo hienosti istua itse, mutta yleensä väsyttyään heittäytyy selälleen jolloin lyö päänsä. Siksi häntä ei vielä uskalla yksin jättää istumaan. Kiinteitä menee jo hyvin, 4 annosta päivittäin. Lihaakin ollaan aloiteltu, tänään viimeksi sai nautaa parsakaaliomenasoseen kanssa. Innostuin aamulla tekemään pakkasesta löytyneistä hilloista hillasoppaa Tyttärelle. Äkäistä tuli, mutta onneksi päärynäomenasose makeutti niin että maistui tytölle.

Tytär on melkoinen pulisija ja murisija, selkeästi omalla äänellä leikitään ja hihkutaan innosta kun mukana ääntelee. Harmitusitkut on todella kovat jos häntä estetään menemästä esimerkiksi pistorasialle tai hänen kädestään otetaan roska. Ne pikkuroskat löytyy nyt todella näppärästi pinsettiotteella! Kirjoja tykätään lukea aikuisen kanssa, mutta myös yksinään katselee mielellään kirjaa. Peilileikki on parasta, siinä kurkitaan peiliin ja naureskellaan toisillemme. Pienen vauvan nauru on niin suloista!

Hän ei vielä liiku kuin rullailemalla, paitsi erehtyy hän välillä vähän ryömimään. Mutta ei vielä ole sitä kunnolla hoksannut. Se ei äitiä haittaa, sillä kyllä tyttö pääsee turhankin näppärästi paikasta toiseen. Enää ei pelkät lelut kiinnosta olohuoneen matolla, vaan pitää rullailla eteiseen nuolemaan eteisen mattoa :D Vastustuskykyä ainakin löytyy! Tytär kulkee mukanani lähes kaikkialle, tuossakin kuvassa oltiin jumppailemassa ja harjoittelemassa perheen kesken häävalssia. Oli tosi hauskaa :D Tehtiin sellainen kiva video, missä matkin tytön liikkeitä. Julkaisukelpoinen se ei ole, mutta aivan ihana <3 Suosittelen ottamaan samanlaisia, niitä on ihana jälkikäteen katsoa. Oltiin vielä niin samanvärisissä vaatteissa tytön kanssa. Meiän perheen naiset edustaa pinkissä.

Rakkaat nukkuvat sängyssä, ja taidan minäkin sinne nyt myös mennä. Yöt kun ovat vaihtelevasti tosi hyviä eli nukutaan 5-6h putkeen ja välillä taas keskellä yötä päätetään et aamu alkaa..

Kulkeeko teilläkin vauvat mukana kaikkialle?

Ihana kevät!

Auringonpaiste on saapunut tänne meille päin ja siitä ollaan nautiskeltu Tyttären kanssa vaunulenkeillä. Sekä olohuoneen lattialla varjoja ihmetellen.

Tytär on tosi touhukas ja kovasti harjoittelee konttausasentoa. Kohta se tulee ☺ Soseita ja sormiruokaa syö tosi hienosti. Maissi-kesäkurpitsa-omena sose on herkkua. Kuhaa syö bataatin kanssa ja ruisleipää on maistellut. Seuraavaksi pitäisi lihaa lisätä ruokavalioon.

Kohta tulee kesä ja Tytär pääsee kirmailemaan nurmikolle ja syömään kilpaa äidin kanssa mansikoita ☺

Puolivuotias Tytär

Rakas Tyttäremme täyttää puoli vuotta! Koko päivän olen fiilistellyt ja katsellut kellosta eri aikoja.. klo 11 nyt pääsimme synnytyshuoneeseen..klo 15 kalvot puhkaistiin.. Erityisesti fiilistellyt olen ensihetkiä tytön kanssa. Tänään hän onkin saanut extrapaljon pusuja ja silittelyitä. En voi uskoa, että olen puolivuotiaan palleron äiti <3

Ja minähän en paikallani pysy!

 Tytär on tutkiskeleva, iloinen, nopeasti suuttuva ja nopeasti lauhtuva (äitiinsä tullut?) ja poriseva pieni tyttö. Hän katsoo silmät suurina kylvyssä ollessaan varpaitaan, ja varovaisesti läiskyttää vettä. Hän näyttää maailman surkeimmalta kun kylässä on muita lapsia, joille äiti osoittaa huomiota. Hän puree kovaa äidin leukaa ja tekee ämmämmää-ääntä samalla. Hän puistelee päätään nauraen ja tapailee äitiä ja isää. Hän väsähtää helposti ja nukkuu 3-4 päikkäriä päivässä. Yöt hän nukkuu sivuvaunussa äidin vieressä ja syö 2krt yössä.

Kurkku on hänen herkkua! Maissinaksuja katsotaan ihmeissään, eikä niitä suostuta enää syömään. Heittää vain lattialle. Hän pyörii kumpaankin suuntaan. Parasta on kieriä äitiä karkuun lattialla nakuna, kun äiti on pukemassa vaatetta päälle. Niin ilkikurinen hymy ettei toista <3

Tämä pieni täydellinen tyttö on mullistanut maailmamme täysin, eikä elämää ennen häntä oikein enää muistakaan. Toivottavasti aika nyt vähän hidastuisi ja loppu vauvavuosi menisi hitaasti. Mutta ikävä kyllä epäilen tätä, sillä ne hääkiireetkin nopeuttavat aikaa. Voi rakastani! Äiti ja isä rakastavat sinua niin, että sydämeen koskee.