Someton sunnuntai

Eilen tuli mieheltä hyvä idea, jonka sitten toteutettiinkin. Eli someton sunnuntai :) 

Oltiin päivä ilman ylimääräistä sometusta, eli molemmat pisti kännykät piiloon ja mies teki vain pakolliset työhommat. Myönnetään et aamupäivästä kurkkasin puhelinta ja vastasin pariin viesteihin, mut facebook/instagram ja muut "prousaamiset" pysyivät poissa. Arvatkaapa mitä? Aikaa tuli PALJON lisää. 

Ulkoiltiin rauhassa koko perheen kesken, tehtiin yhdessä ruokaa, leikittiin, siivottiin, katsottiin lastenelokuva Zootropolis, nautittiin toistemme jutuista rauhassa jne.. Ai että. Tämä tulee kyllä toteutettua useampana sunnuntaina. Toivon jopa et tästä tulisi uusi rutiinimme. Suosittelen kokeilemaan :)

Oli myös vähemmän yllättävää huomata, että Isosisko käyttäytyi paremmin kun sai reilusti huomiota. Sitä vähän epäilinki et osa uhmakiukkuilusta johtuu siitä kun positiivista huomiota ei aina saa tarpeeksi. Sitä sitten haetaan ilkeilyllä. Joten tästä yhden päivän kokeilusta oppineena muistaa taas enemmän touhuta kotihommia sekä leikkejä yhdessä Isosiskon kanssa.  Isosisko myös vetäisi 3h päikkärit kun taisi väsähtää touhuilusta. Eli voisiko väsyneinä päivinä toimia se, että pidetään se aamupäivä superkivaa yhdessä ja sit saa levätä pitkien päikkäreitten aikana? ;) 

Kuulumisia Pikkusiskolta ja Isosiskolta

Noin viikko sitten juhlittiin Pikkusiskon ristiäisiä. Juhlista tuli onnistuneet, vaikka neidit olivat molemmat nuhassa. Isosiskolla alkoi flunssa kovalla yskällä ja sitten nousi korkea kuume. Vasta sitten alkoi nenä vuotaa kunnolla. Pikkusiskolla on ollut lähinnä nenän valumista ja pientä yskää. Nyt onneksi aletaan olla paremman puolella ja päästään jopa ulos nauttimaan noista hyvistä aurinkoisista keleistä.

Ristiäisistä tulee kuvakooste hiukan myöhemmin, kun saan kuvia valtuuttamaltani valokuvaajalta ;) Mutta tässä pari kuvaa makusteltavaksi etukäteen. Ristiäisvärinä oli nyt keltainen ja sääkin sattui olemaan juuri täydellinen: aurinkoinen ja talvinen.

Pikkusisko on kova tyttö nauramaan. Ei tarvitse kuin vähän porista hänelle niin johan alkaa suu levenemään ja silmät tuikkimaan. Ihana! Hän myös kovasti nostelee päätään mahallaan ollessaan ja potkii jaloilla vauhtia. Tästä en ole niin innoissani kun hirvittää et mihin se ihan minivauva on kadonnut. Pikkusisko nukkuu vielä suuren osan päivästä, mutta rytmiä on havaittavissa. Aamusta hän heräilee kahdeksan maissa ja silloin jaksaa olla 30min-1h hereillä, kunnes nukahtaa jälleen pariksi tunniksi. Sitten ruokatauko ja taas unille. Pisin aika hereillä on usein 12-14 välillä kun Isosisko nukkuu.. sekä illalla 20-22 välissä. Nukkumaan mennään yhdessä klo22. Hän viihtyy kovasti vieressä ja sylissä, mutta välillä hänet on saatu nukkumaan esimerkiksi rattaisiin tai sänkyyn. Harmi vaan kun Isosisko tykkää kovasti rutistaa niin tarkkana saa olla, ettei nukkuvaa vauvaa mennä herättelemään.

Isosiskolla on selkeästi loppunut kuherruskuukausi Pikkusiskon kanssa. Siskoa tekee mieli rutistaa todella kovaa ja on erityisen hauskaa hakea huomiota läppäämällä vauvaa kasvoille. Samalla tavalla pyrin antamaan huomiota Isosiskolle, mutta onhan se huomioiminen vähän muuttunut nyt kun mies on palannut enemmän työn pariin. Eli opetellaan nyt oikein urakalla sitä kahden lapsen kanssa pärjäämistä kun huomio pitää jakaa yhtäaikaa molemmille.

Juhlava sunnuntai

Tämä sunnuntai on kaiken kaikkiaan ollut todella mukava päivä. Tälläisiä saisi olla enemmänkin.

Ihan aamusta olimme arkisissa meiningeissä ja ulkoiltiin Tyttären kanssa lähipuistossa. Tässä puistossa on mukava huomata kuinka ulkoleikit on kehittyneet.

Tytär jaksaa jo kävellä puoleen väliin matkalla puistoon ja puistossa hän mennä viipottaa JOKA paikkaan. Myös korkean mäen päälle, josta saa todella hyvät vauhdit pulkalle. Pitääkin seuraavalla kerralla ottaa pulkka taas mukaan, jotta päästään laskemaan muutakin kuin pyllymäkeä.

Kiikussa ei viihdytä enää yhtä pitkään kuin pienenä. Mutta hyvä vain sillä talvella kiikussa tulee äkkiä kylmä. Seuraavan kuvan porkkanaliukumäki on valloitettu niin useasti, että Tytär mieluummin jo kiipeilee isojen lasten liukumäkeen. Josta tietenkään ei ole kuvaa, sillä siellä joudun olemaan tarkkana ettei Tytär tipahda korkealta.

Puiston maja ja siinä oleva peli on myös tuttua kauraa. Mutta majaleikit ovatkin nyt pop! Joka paikasta löytyy maja. Muun muassa sänkymme vieressä olevasta päiväpeittokasasta. Sinne tyttö kaivautuu ja hihkuu iloisesti "maja, maja!"

Mutta loppupäivänä olikin meno kaikkea muuta kuin arkista, sillä kävimme juhlistamassa pienen tytön ristiäisiä. Juhlat menivät tosi mukavasti, vaikka etukäteen ei tunnettu kuin lapsen vanhemmat. Onneksi juhlaväkeä oli vähän ja tunnelma rento, joten hyvin meni. Tytärkin sai leikkiä 4 v. tytön kanssa ja hän olikin ihan tohkeissaan isosta tytöstä. Meillä kun isoimmat lapsikaverit tuppaa olemaan poikia. 

 Tälläisen lahjuksen viemme tytölle mennessämme. Ja voin taputtaa itseäni olalle ja kehua että itse tein ja ihania tulikin. Nyt vain peukut pystyyn että villasukat mahtuvat vielä pikkuiselle. Tuli nimittäin miniversiot vaikka 10s olikin per puikko.

Tekemistä sairaan taaperon kanssa

Voiko olla sen turhauttavampaa kuin koettaa keksiä tekemistä pakkaspäivänä pienelle kuumepotilaalle? Lepääminenhän on ihan tylsää ellei sitä saa harrastaa äidin sylissä ja mieluiten vielä tissi suussa.

Koetinpa sitten keksiä vähän kivaa tekemistä molemmille joka ei liikaa pientä rasittaisi. Ja tattadaa! Rakensin meille majan!

Oli mukava istuskella yhdessä majassa pehmeän taljan päällä ja lueskella kirjoja. Tytär innostui leikkimään kukkuu-leikkiä majan peitolla. Itsellekin teki hyvää kun sai vähän tekemistäkin, sillä Tytär ei kipeänä anna tehdä oikein mitään. Pidetään peukkuja pystyssä, että kohta helpottaisi tämä kuumeilu.

Ihana oli muuten taas huomata kuinka pienet asiat ovat monesti niitä suurimpia ja jännimpiä lapsille. Ja ihan hyvä että aikuinen muistaa vielä mitkä asiat ne lapsena olivat hauskoja :D

Eli seuraavan kerran kun meinaa tylsyttää niin rakentakaa maja! Siitä nauttii varmasti koko perhe..tai ainakin lapset. Ja vanhempi voi hyvällä tuurilla saada juotua kahvit rauhassa sillä aikaa.

Kuukausi vaimona

Niin se vain tiistaina oli meiän ensimmäinen kuukausi täynnä avioparina. Ja hupsista kun hoksasin, etten ole uusinut korttejani tai mitään uudelle nimelle. Nyt pitääkin ottaa niskasta kiinni itseään ja tilata uudet henkkarit ja pankkikortit. Ei ne varmaan kirjastokortissa ihmettele vanhaa sukunimeä?

Käytiin vähän markkinahumua katsomassa kuukausipäivän kunniaksi ja sieltä tarttui mukaan pari kiloa suomalaisia omenia. Nam! Ja herkuteltiin me vielä Fransmannissa hyvillä ruuilla. Tytär tiukasti mukana ja hän sai myös ikioman annoksensa: pottumuussia ja lihapullia.

Mutta tässä hiukan kuvia päivästämme :) oli niin mukavaa ja leppoisaa etten muistanut paljon kuvia räpsiä.

Syysmarkkinatunnelmaa

Tyttärellä uus pipo! Omin pikkukätösin ompelin..hihii

Isä ja tyttö puistossa. 

Kuten näette sää suosi. Nyt on sitten jälleen sateista.. mut no sehän vähän niin kuin kuuluu syksyyn. Tytär reppana joutui äidin kanssa ulos sateen jälkeen.. ja tässä lopputulos: 

Hiukan ylipuettu vauhtihirmu! Mut eipä kastunut ainakaan vaikka mahalleen nurmikolla makoili. 

Harvinaisen mainio maanantai!

Oikein ihanaa maanantaita kaikille! Harvemmin tulee tätä päivää kehuttua, mutta tänään kaikki on mennyt tavallista mukavammin ja sulavammin.

Käytiin Tyttären kanssa aamusta muskarissa johon hän heräsi hiukan kesken unien. Meni siis alusta aikaa vauhtiin pääsemiseen mutta sitten hän oli jälleen innoissaan tutustumassa toisiin lapsiin. Äidistäkin oli mukavaa ja sovittiin vähän jo kahvittelua toisen äidin kanssa.

Kotimatkalla Tytär jälleen nukahti ja pääsin kokeilemaan ompelua. Nyt on tarkoituksena tehdä hänelle hyvä pipo jossa olisi nauhat ettei pipo lähtisi helposti päästä. Eka tekele on jo tehty, mutta ei vielä testattu.

Välipalan jälkeen lähdimme hiukan metsästämään leikkiseuraa. Ekassa puistossa ei ollut ketään,  mutta kauempana olevasta löytyi parikin lasta. Tytär katseli silmät suurina isompien touhuja ja koetti perässä puuhata myös. Liukumäen portaissa oli hauskaa , mutta itse liukuminen ei ollutkaan mukavaa.

Kotimatkalla puistosta päätettiin vielä käydä sorsia ihmettelemässä. Ja nehän oli tosi kesyjä! Ne tulivat super lähelle kuten kuvista näette. Katsottiin tytön kanssa kumpikin innoissamme vaakkuvia sorsia. Vautsi :)

Nyt Tytär jälleen nukkuu ja saan rauhassa valmistaa ruokaa. Tämä on harvinaista herkkua tähän aikaan päivästä. Ihan superkiva maanantai siis.

Perjantai puistoilua

En edes muista milloin viimeksi on tuntunut näin hyvältä palata kotiin. Ulkomailla oli mukavaa ja lämmintä. Tytär oli niin reipas ettei tarvinnut sen puolesta murehtia. 

Mutta onhan se ihana olla kotona jonka kodinvahti oli puunannut puhtaaksi ja tuntuu kuin puolet tavaroista olisi poissa! 

No hääjutut onki piilotettuna saunaan, että siitä se tilan tuntu tulee.

Sääkin on mitä mainioin vaikka kylmempää onkin kuin Espanjassa. Siksi Tyttären kanssa lähdettiin ulos leikkimään peräti kahdesti. Kummallakin kerralla vielä eri leikkipaikkaan. On tosi mukava katsoa kun toinen kävelee innoissaan tutkimaan mitä maailmasta löytyy.

Toivottavasti säät nyt pysyis tälläisenä jonkin aikaa, että kerkeän tytölle uudet pipot ja villasukat värkätä. Ne aion itse tehdä vaikka kaupasta saisi kuinka hienoja valmiina ☺ Pitäähän sitä harrastuksia olla.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Tytär omaan sänkyyn

Olemme tähän asti nukkuneet perhepedissä niin, että tytön pinnasänky on ollut sivuvaununa sängyssämme kiinni. Homma on toiminut todella hyvin, ja yölliset imetykset on olleet helppo hoitaa liikkumalla lähemmäs neitokaista ja imettämällä siinä.

Kuitenkin nyt hänen alettuaan liikkumaan enemmän, olen jännittänyt että milloin hän päättää hypätä sängystä pois. Tyynypinot eivät kauan pitele, sillä hän saa ne potkittua/työnnettyä pois edestä. Myös tulevien juhlien ja ulkopuolisten hoitajien vuoksi olen ajatellut että olisiko aika opetella omaan sänkyyn. Omassa sängyssä nukkuessaan ei minulla ole niin helppo imettää häntä uneen, joten tissille nukuttamisesta olisi äidilläkin helpompi luopua :)

Siksipäs pistimme hihat heilumaan, ja eilen muokattiin Tyttären pinnasänky takaisin laidalliseksi ja siirrettiin seinän viereen. Siinä hän viime yönä nukkuikin ja heräsi kolme kertaa yössä. Ekalla kerralla sain Tyttären siliteltyä ja hyräiltyä takaisin uneen nopeasti. Toisella herätyksellä klo kahden aikaan imetin häntä, ja nukutus kesti 40min (graah, kauhean pitkä aika normaaliin 5minuuttiin verrattuna) ja viimeinen herätys oli klo 5. Silloin nappasin hänet meidän keskeemme nukkumaan ja imettelin ja torkuin kuuteen asti. Ei voi sanoa, että olisi yhtä pirteä olo kuin normaalisti ois ollut.

Onneksi aamutreeni, kahvi ja suihku saivat olon pirteämmäksi, ja nyt ei väsytä yhtään! Kaksi viikkoa olen antanut tälle muutokselle armon aikaa, jos positiivista muutosta ei tapahdu. Eli jos Tytär ei ala nukahtamaan kuin rinta suussa, niin siirretään pinnasänky jälleen sivuvaunuksi. Kait mie kaks viikkoa tätä jaksan?

Päivämme 4kk ikäisenä

Olen tykännyt lukea toisten postauksia omista päivistään, ja päätin kerrankin toteuttaa samanlaisen meidän päivästä! Tähän on varmasti mukava palata sitten, kun Tytär on taas pari kuukautta vanhempi.


6.45 Herätys. Imetin tyttöä sängyssä ja noustiin vaihtamaan vaippa. Sitten keitettiin aamukahvit ja Tytär pääsi leikkimään leikkimatolle. Join aamukahvini ja neuloin samalla, kun tyttö ihmetteli lelujaan. D-vitskutkin muistin antaa :)

7.15 Nappasin Tyttären manducaan ja pistettiin pyykikone laulamaan.

Kaurapuuroa mustikoilla ja kookosöljyllä. Parasta!

7.45 Imetin Tytärtä ja syliteltiin ja halittiin. Ihan parasta saada Tytär nauramaan kunnolla :D Sitten Vaihdettiin päivävaatteet ja vaippa, tein aamupalapuuron ja laitoin samalla tiskit.

8.15 Tyttären aamu-unien aika. Imettelin ja kokeilin pistää vaunuihin..eiii takaisin syliin. Sitten kun siinä nukahti kunnolla, niin siirsin vaunuihin. Unten aikana neuloin lisää, pistin pyykit kuivumaan ja vähän datailin. Unet loppuivat jo klo 9, eli taas 30min unet. Ei auttanut vaikka koitin heijata takaisin uneen.

Kinkkumunakas tomaatilla ja kurkulla

9.15 Imettelyä, vaipan vaihtoa, leikkimistä, minä syön lounasta. Tytär testaa ekaa kertaa nokkamukia ja tosi hyvin menee! Leikkimatolla ollessaan Tytär pääsee kääntymään mahalta selälleen. Sitä treenaillaan ja leikitän leluilla.

Nokkis kelpaa hyvin

10.45 Nukuttaminen päikkäreille tapahtuu jälleen sylissä imettäen. Vartissa nukahtaa ja siirrän omaan pinnasänkyynsä nukkumaan.

Unta riitti 11-12.40 ja sitten jälleen leikittiin ja vaihdeltiin vaippaa.

13.00 Syötiin miehen kaa ja sit Tytärki sai taas syyä. Sen jälkeen hengailtiin leikkimatolla, vaihdeltiin vaippoja, naureskeltiin koko porukka yhdessä ja vietettiin koko perheen aikaa.

16-18 Ei mitään hajua, sillä olin salilla :) Oli syönyt nokkamukista kaiken maidon ja oli nukahtamaisillaan kun tulin kotiin.

Salilaukku valmiina 

18. 20 Syötiin miehen kaa ja sitten alkoikin Tyttären iltapuuhat. Vaihdeltiin pyjama päälle ja syliteltiin oikein antaumuksella.

19.00 Alkoi yöunille nukuttaminen sylissä imettäen. Lopuksi vein pinnasänkyynsä ja viel siinäki imettelin, kunnes nukahti lopullisesti klo 20.10

Sellainen päivä tänään, toivottavasti yöstä tulee yhtä hyvä kuin edellisestä :)

Vauvavakuutus!?

Ollaan tässä miehen kanssa pohdittu, että kannattaisiko tässä vaiheessa hankkia vielä vakuutus vauvalle? Tytär on mukavan terveenä pysynyt pientä nuhaa lukuunottamatta, eikä synnytyksessä tullut komplikaatioita. Lähellämme on terveyskeskus, jonne uskon helposti pääsevämme. Mutta kun tulevaisuutta ei tiedä, mitä jos tyttö alkaakin sairastelemaan korvatulehduskierrettä? Tai jos hänelle kuluu paljon rasvaa atooppiseen ihoon?

Ei keretty/muistettu/jaksettu hankkia vakuutusta silloin kun Tytär vielä mahassa kelli.. Jolloin siitä olisi ehkä enemmän ollut hyötyä?

Onko teistä kukaan hankkinut vakuutusta vasta kun lapsi on syntynyt? 

Allekirjoitan täysin tästä linkistä löytyvät ajatukset mielenrauhasta, jonka vakuutus toisi:

Vauvavakuutus

Joulunalus puuhailuja

Olen tosissaan innostunut nyt neulomisestakin! Varmaan siksi kun olen saanut hyviä neuvoja kädestä pitäen..sekä voihan villasukka!-yhteisön vuoksi. Se on turhankin koukuttava paikka, kun tuntuu et kaikkea pitäisi saada itselle. Tälläiset merinovillaiset lapaset ja villasukat sain nyt joulun alla tytölle valmiiksi. Seuraavaksi pääsenkin taas aikuisille tikuttelemaan.

Tytärkin on ollut ahkerana ja opetellut nautiskelemaan kirjoista. Erityisen herkulliselta vaikuttaa tuollainen pehmeä,rapiseva perhos-kirja. Hän katselee myös tosi tarkkaavaisesti kun luetaan kirjoja, sekä tarkkailee suuni liikkeitä puhuessani. Saapa nähdä milloin äidille tulee vakava kilpailija porisemisessa.

Vietetään tänään mieheni kanssa 2vuotis kihlajaispäivää! Mitään erikoista ei ole luvassa, mutta pitää suikata vaikka pari extrasuukkoa kun Tyttären silmä välttää ;)

Vierailijoita

Onneksi Tyttären flunssa näyttää paremmalta, häneltä ei tarvitse kokoajan olla imemässä räkää. Vaan hän pystyy hyvin hengittämään itse. Oli siksi mukavaa kun kylään tuli pari siskonlastani. Pistin pojat katsomaan Pientä merenneitoa ;) Oli myös suloista kun pojat hellästi silittivät Tyttären päätä ja supisivat hänelle salaisuuksiaan. Tyttökin viihtyi tosi hyvin serkkujensa seurassa.

Ollaan uskaultauduttu nyt ulkoilemaan parina päivänä, sillä uskon raittiin ilman olevan pienissä määrin hyväksi. Ei tauti varmaan taltu sisätiloissa oleskeltaessa. Hyvältä näyttää siis, että päästään joulua juhlimaan sukulaisiin.

Kuvakuulumisia

Nyt on kyl sit huonoin yö pitkään aikaan takana.. Nukkumaan pääsin n23 aikaan ja herätyksiä oli kahden tunnin välein, ylös noustiin aamulla n. 7.15.. yh yh. Meinaa väsyttää, vaikka mies anto päikkärit nukkua rauhas. Tytär on kans ollu itkuinen, syynä on varmaan hampaat tai 3kk rokotteet. 

 Onneksi päivään kuuluu monia ihania hetkiä. Tytär on löytänyt oman äänensä ja hän juttelee jo usein, tänään hän kiljahteli leikkimatollaan pitkän tovin. Joskus yölläkin herään siihen kun hän juttelee tai naurahtelee unissaan. Kääntymistä selältä mahalleen harjoitellaan kovasti ja hän pääsee jo hyvin kyljelleen, mutta käsi tuppaa olemaan edessä. Mahalla ollessaan hän vetää kätensä tuohon sivulle ja potkii hurjasti jaloillaan.

Leikkimatolla viihdytään melkoisen hyvin. Tuon ihanan pyjaman hankin muuten siihen aikaan, kun sain tietää olevani raskaana. Tuo on niin suloinen, koska siinä on pieniä poroja ja kettuja. Hyvin sopii meiän pohjoisen tytölle.

Tälläiset varpaanlämmittimet sain itsellenikin jo tehtyä. Tosi kivan väriset, mut kuumahan noissa tulee :) Haaveissa on värkkäillä itselle sellaiset polvipituiset raitasukat. Eiköhän se tästä kun vain aloittaisi.. Mutta katsotaan sitä sitten kun saadaan yöuneihin taas vähän pituutta enemmän.

Sekametelisoppaa

Suuret oli visioni tehdä tänne blogin puolelle pienten vauvojen joulukalenteri, mutta eihän tältä omalta kullalta liikene turhia aikoja. Siksi suunnitelma muuttui sellaiseksi, että tipauttelen nyt joulukuun aikana keksimiäni juttuja postausten lomaan.

Usein muuten tässä kohdassa lukemani blogit hiljenee, ja nyt ymmärrän syynkin. Onhan tässä vaiheessa jo huonolla tuurilla pahat univelat kun ei olla yli 3kk nukuttu kunnolla ja vauva kehittyy sellaista tahtia, ettei sitä aikaa kehtaa vain koneella käyttää :)

Minulla on varsinkin tuota, että tytölle koitan hänen hereilläoloajan keksiä yhteistä tekemistä. Ja tuosta on alkanut tulla jo vähän suorittamisen makua suuhun.. Olen pööpöillyt kotosalla neidin kanssa pitkään, siksi olenkin nyt pikkuhiljaa opettanut tyttöä viihtymään yksin leikkikaaren alla (tää on helppoa kun toinen viihtyy siel sen 10min) ja olen treffaillut muita äitejä. Vielä olisi lähellä oleva Esikko-ryhmä ja perhekahvila testaamatta. Pitäähän sitä koettaa olla välillä muutakin kuin se äiti, varsinkin kun tyttö enemmän ja enemmän kiinnostuu maailmasta. Enää hän ei ole se pieni vastasyntynyt, jolle riitti äidin syli.

Torstaina meillä on jälleen neuvola, ja voisin sen jälkeen kertoilla vähän kasvukuulumisia :)

Mainio marraskuu -haaste

Törmäsin blogeissa tälläiseen Mainio marraskuu -haasteeseen, johon päätin ottaa osaa :) Ajatuksenahan on kuitenkin piristää pimeää aikaa ja minulle tämä on samalla loistavaa ajanvietettä joulua odotellessa. Joka päivä postauksia ei varmaankaan tule, mutta kirin sitten parina päivänä jos tulee taukoa.

Mutta sitä suuremmitta puheitta tässä haaste:

1. Hei Halloween!

Halloween-kakku vuosien takaa. Tänä vuonna ei tätä juhlittu

Tytär 2kk

Mitä tytär jo osaa?

- Hymyilee jo usein.

- Suu avautuu todella suureksi ja jonkinlaisia naurun turskahduksia on tullut, mut ääneen nauramista selvästi viel harjoitellaan.

- Kannattelee päätään jo pitkään mahalla ollessaan. Samalla jo potkutellaan jaloilla ja vähän päästään etenemään, jos jalkoja tukee.
- Harjoittelee kovasti selältä kääntymistä. Kovasti harmittaa kun ei ympäri pääse.

- Hän hakee kovasti katsekontaktia ja tapittaakin sitten pitkään mietteliäs ilme kasvoillaan.
- Nyrkit on löytäneet suuhun ja niitä on kiva jäystää. Kuolaaki tulee jo kiitettävästi.

Tyypillinen päivä

Meillä nukutaan yöunet 21.00-8.00 välillä. Hän usein herää syömään noin klo 2 , klo 5 ja klo 7. Yöllä käydään ainakin kerran vaihtamassa vaippa.

Aamulla tankataan sängyssä ja sitten noustaan vaipanvaihtoon ja keittämään äidille kahvia. Tytär viihtyy sitterissä sen aikaa, että juon kahvit ja pistän pyykikoneen&tiskikoneen päälle. Aamupalan jälkeen vaihdetaan päivävaatteet ja tehdään aamutoimet tytölle, sitten jälleen tankataan.

Aamupäivästä jumpataan matolla yhdessä ja hän nukkuu ½ - 1 h klo 10 mennessä. Sitten taas jutellaan ja syödään, sekä valmistaudutaan vaunulenkille vaipanvaihdolla ja pukemisella.

Päiväunet hän nukkuu yleensä klo 11- 15 välillä noin 2-3h. Parhaiten hän nukahtaa vaunulenkeillä, sisäpäivinä unta haetaan äidin sylissä pitempään.

Päikkäreitten jälkeen jutellaan ja usein katselee ruuanlaittoa sitterissä. Välillä tankkaillaan ja nukahdellaan.

Iltatoimet menee yleensä niin, että seitsemältä vaihdetaan yöpaita ja sitten tankkaillaan hellyyttä sylissä ja rinnalla. Kahdeksan maissa siirryn makuuhuoneeseen hämärään imettämään. Tytär nukahtaa yleensä yhdeksän maissa, joskus vasta kymmeneltä.

Fiilistelyä

Kunnon lumisen päivän kunniaksi kävin sytyttämässä ulkolyhtyyn kynttilän. Meiän pihapiirissä on ihana talvella kävellä, koska lähes kaikilla naapureilla on lyhtyissä tulet iltaisin.

Tämän kynttilän Tytär ja minä saatiin äidiltäni. Se on suloinen, vaikka mieleeni tulee siitä Neitsyt Maria ja Jeesus.

 Glögiä, pipareita, vauvalehti ja tuhiseva rakas vieressä. Parasta ikinä!

Täydelliset päikkärit

Kuva

Kyläily peruuntui sairastumisen vuoksi, joten päätinki lähteä Tyttären kanssa kaupungille. Mitään erikoista asiaa sinne ei ollut, vaan tarkoituksena oli lähinnä paeta neljän seinän sisältä. Jaksettiin olla pari tuntia, johon sisältyi kahvilassa vierailu ja yksi imetyssessio invavessassa. Tytär nukkui tosi hienosti reissussa ja kotonakin vielä tunteroisen ennen kuin heräili ruokaa kitisemään.

 Päätinkin napata neidin sohvalle kainaloon, että sain samalla torkuttua. Piti oikein peittokin hakea sillä oltavat oli täydelliset :) Tyttö tuhisi vieressä, auringonsäteet siivilöityi kaihtimien välistä ja peiton alla oli lämmin. Siinä sitten nukuttiin tunteroinen yhdessä ja heräiltiin samaan aikaan. Tytär katseli eka vähän ihmeissään, mutta alkoi pian hymyillä leveästi. Oli vissiin mukava herätä äidin vierestä. <3

Neitokainen vetäisi neljän tunnin päikkärit ja miekin kerkesin kans nukkua! Mahtavaa, lisää tälläistä!

Vauva-arkeen valmistautumista leipoen

Valmiit muffinit.

Tänään päätin olla ahkera ja helpottaa tulevaa vauva-arjen alkua. Olen siis kokkailut pakkaseen valmista sapuskaa :) Yksinkertaisilla eväillä mennään, eli luvassa on makaronilaatikkoa ja gluteenittomia omenakanelimuffinseja. Suunnitteilla on kokeilla myös gluteenittomien karjalanpiirakoiden tekoa. Jos niissä onnistun, niin pistän ohjeen jakoon. Makaronilaatikon ohjetta en pistä sillä se on aika peruskauraa, mutta sen voin vinkata et jauhelihan maustoin: suolalla, maustepippurilla, paprikalla ja currymausteella. Hyvää tuli!

Makaronilaatikot kansitusta vaille valmiit pakkaseen.

Muffinit valmiina uuniin.

Omenakanelimuffinit

75g rasvaa
1 dl intiaanisokeria
1 rkl kanelia
1 tl vanilijasokeria
2 tl leivinjauhetta
2 omenaa raastettuna, n.2dl
2 kananmunaa
3dl Sunnuntai gluteenitonta jauhoseosta

Sulata rasva, lisää siihen sokeri ja munat. Lisää seokseen jauhot,mausteet ja omenaraaste. Tästä tulee noin 10-12kpl riippuen muffinsivuokien koosta. Paista 15min 200 asteessa.

Omenamuffinin alkuperäinen ohje täällä

Vauvamasu asiallisessa essussa.

Leipominen on mukavaa vaihtelua päiviin, niin kauan kunnes alkaa supistella. Sain pariin otteeseen hengitellä astetta syvemmin, kun alavatsa osoitti mieltään. Voiskohan leipominen vastata yhtä Ässää? ;)