Juhlava sunnuntai

Tämä sunnuntai on kaiken kaikkiaan ollut todella mukava päivä. Tälläisiä saisi olla enemmänkin.

Ihan aamusta olimme arkisissa meiningeissä ja ulkoiltiin Tyttären kanssa lähipuistossa. Tässä puistossa on mukava huomata kuinka ulkoleikit on kehittyneet.

Tytär jaksaa jo kävellä puoleen väliin matkalla puistoon ja puistossa hän mennä viipottaa JOKA paikkaan. Myös korkean mäen päälle, josta saa todella hyvät vauhdit pulkalle. Pitääkin seuraavalla kerralla ottaa pulkka taas mukaan, jotta päästään laskemaan muutakin kuin pyllymäkeä.

Kiikussa ei viihdytä enää yhtä pitkään kuin pienenä. Mutta hyvä vain sillä talvella kiikussa tulee äkkiä kylmä. Seuraavan kuvan porkkanaliukumäki on valloitettu niin useasti, että Tytär mieluummin jo kiipeilee isojen lasten liukumäkeen. Josta tietenkään ei ole kuvaa, sillä siellä joudun olemaan tarkkana ettei Tytär tipahda korkealta.

Puiston maja ja siinä oleva peli on myös tuttua kauraa. Mutta majaleikit ovatkin nyt pop! Joka paikasta löytyy maja. Muun muassa sänkymme vieressä olevasta päiväpeittokasasta. Sinne tyttö kaivautuu ja hihkuu iloisesti "maja, maja!"

Mutta loppupäivänä olikin meno kaikkea muuta kuin arkista, sillä kävimme juhlistamassa pienen tytön ristiäisiä. Juhlat menivät tosi mukavasti, vaikka etukäteen ei tunnettu kuin lapsen vanhemmat. Onneksi juhlaväkeä oli vähän ja tunnelma rento, joten hyvin meni. Tytärkin sai leikkiä 4 v. tytön kanssa ja hän olikin ihan tohkeissaan isosta tytöstä. Meillä kun isoimmat lapsikaverit tuppaa olemaan poikia. 

 Tälläisen lahjuksen viemme tytölle mennessämme. Ja voin taputtaa itseäni olalle ja kehua että itse tein ja ihania tulikin. Nyt vain peukut pystyyn että villasukat mahtuvat vielä pikkuiselle. Tuli nimittäin miniversiot vaikka 10s olikin per puikko.