Yhteistyöpostaus: Lapsen ystävät

Nyt onkin vuorossa aivan älyttömän ihana postausaihe, nimittäin lapsen ystävät! Tämän ikäisillähän ystävyyssuhteita ei vielä paljoa ole, vaan nyt harjoitellaan sitä kuinka toisten kanssa toimitaan. Että saako sitä kaveria pamauttaa lelulla päähän ja onko ne kaverin hiukset sellaiset joita saa tukistaa.

Toki tässä taaperoiässä luodaan pohjaa tuleville ystävyyssuhteille ja jotkut onnekkaat löytävät jo nyt elinikäisiä kavereita. Mutta miten me äidit voidaan auttaa omaa pienokaista löytämään ne hyvät ystävät? Vai onko se sellainen asia jossa täytyy pistää kädet ristiin ja toivoa parasta?

Mielestäni ystävystymiseen voidaan vaikuttaa edesauttavasti. Eli luodaan tilanteita joissa lapset pääsevät kohtaamaan toisia ikätovereitaan sekä sanoitetaan molempien lasten tekemisiä ja tunteita. Vähän kuin tähän tapaan ;)  "Katso Tytär sinulle tulee mukava olo kun annat Pojalle toisen näistä leluista. Pojalle tulee myös tosi iloinen mieli kun hän saa leikkiä sinun kanssasi. Yhdessä leikkiminen on kivaa" 

Entäs sitten kun lapsi alkaa lähestymään 3 vuoden ikää? Silloin tuntuu tapahtuvan maagisia ja lapset alkavat selkeästi kaipaamaan kavereita. Eikä vanhempien tarvitse enää samalla tavalla olla mukana leikeissä, sillä lapset osaavat jo leikkiä keskenään paremmin.

Päivähoidossa lapsilla on  yleensä helppo tapa löytää kavereita, mutta kuinka kotihoidossa olevat ystävystyvät? Tässä astuu minun mielestäni jälleen esiin vanhempien viitsiminen.
Vanhemmilla täyty viitsiä viedä lasta säännöllisesti sellaisiin paikkoihin, joissa hän tapaa samoja lapsia uudestaan ja uudestaan. Näin he voivat tutustua toisiinsa ja luoda hyvän kaveruussuhteen.

Myönnetään että jotkut lapset ovat sellaisia, että he kaverustuvat heti toisten kanssa kun vain pääsevät kontaktiin. Mutta jos oma lapsi on hiukan ujo ja tarkkaileva, niin silloin voi olla parempi tutustua pitemmän aikaan samoihin lapsiin tutuissa ympyröissä. Meiän neidillä ainakin ottaa alkuun aikaa ennen kuin lähtee leikkimään.

Me ollaan Tyttären kanssa nähty viikoittain useita samoja lapsia perhekerhossa ja perhekahvilassa, sekä ollaan eri äitien kanssa puistotreffailtu ja kyläilty sillä lapsemme näyttävät tulevan hyvin toimeen. Ja äiditkin tulevat hyvin toimeen keskenään :)

Se on nyt tämänhetkinen tapa, jolla pyrin auttamaan Tytärtäni toimimaan hyvin sosiaalisissa tilanteissa. Ja vielä parempi on jos satutaan tutustumaan sellaisiin lapsiin, jotka joskus ovat samassa koulussa mitä Tytär. Sillä itse asuin lapsena maalla ja lähinaapurissa ei ollut yhtään oman ikäistä, siksi tuntuikin hiukan pelottavalta mennä kouluun kun ei tuntenut kunnolla ketään luokassani. Toivon ettei tyttöni tarvitse miettiä tälläistä kun hän aloittaa koulun, vaan hänellä on jo valmiiksi kavereita luokassa.

Lasten sosiaalistamisesta oli muuten uusimmassa Kaksplussassakin juttua :)

Kauaskantoiset on tämän äidin ajatukset lapsen ystävistä ja ystävystymisen taidoista :)
Onko teillä joitain tapoja joilla toivotte lapsen saavan ystäviä?


* Mammalandian yhteistyöpostaus