Mihin tämä aika katoaa?

Tänään se kosahti jälleen tajuntaan, tyttö on ihan pian kuukauden vanha. Kuukauden vanha!? Meiän pieni rakas, joka ihan vasta putkahti maailmaan. Ei sitä meinaa uskoa, vaikka kalenteria ja lasta kuinka tuijottaa.


Onhan hän kasvanut paljon osastoajoista. Kotipuntarin mukaan painoa olisi noin 4900g ja pituutta noin 53cm, ja syntymämitathan olivat 3935g ja  51cm. Ja kyllähän tyttö painavemmalta sylissä tuntuu ja hänellä on nyt ihastuttavan pyöreät posket ja kaksoisleuka :) Näyttää juuri siltä miltä ruokitun vauvan kuuluukin näyttää.

Ihan pienimmät vaatteet on heivattu pois käytöstä, sillä ne eivät mene kiinni tai tuntuvat painavan ikävästi pikkuisen massua. Mieli tekisi haalia lisää vaatetta, mutta pitäisi ensin inventoida jo olemassa olevat. Imetyshattarapää kun ei muista mitä kaikkea sitä jo onkaan olemassa.

Tyttö väläyttelee jo välillä hereilläkin ollessa pieniä hymyjä, vaikka aiemmin hymyt tulivat vain unessa. Toinen on niin valloittava kun hymyilee tissi suussa :D

Ollessaan 3viikkoa ja 3 päivää vanha tytöstä saatiin video, missä hän kääntyy mahalta selälleen. Kovasti siis liikkuu ja vispaa käsiään, saaden näin itsenä kellahtamaan. Sängyssä onnistui tänään kääntymään selältä massulle, mutta sänky viettikin minun suuntaani joten tuota ei lasketa kunnon käätymiseksi.

Rutiineitakin alkaa päivästä löytymään. Nukkumaan mennään yöunille 22-23 välillä ja ensimmäinen herätys on n. 1 aikaan yöllä. Sitten vaihetaan vaippa ja syödään. Seuraava herätys on noin klo 4 maissa, jolloin sama homma eli vaihto&syöminen. Silloin yleensä pumppaan maitoa luovutukseen. Sitten jälleen nukutaan noin klo 8 asti, jolloin noustaan ylös aamutoimiin. Aamusyötön jälkeen saan yleensä itse syötyä aamupalaa ja vasta sitten vaihdetaan tytölle päivävaatteet. Monesti köllötellään ihokontaktissa aamulla.

Aamut ja illat tyttö viettää tiiviisti rinnalla, mutta puolen päivän aikaan hän nukkuu pitemmän välin n. 12-15. Silloin käydään monesti lenkillä tai kaupungilla, jotta äitikin saa vähän happea ja liikuntaa.
Muina aikoina sylitellään ahkerasti ja harjoitellaan kantoliinassa oloa, tai lähinnä mie harjoittelen sen sitomista. Iltaisin tyttö on enemmän isänsä kanssa syöttöjen yhteydessä, jolloin mie saan sitä kuuluisaa omaa aikaa suihkun ja iltapalan muodossa :)

Kuvat on otettu vaunulenkeiltämme, ja varvaskuva tämän aamun aamupalapöydässä. Vielä saa neiti luvan kanssa olla pöydän päällä ;)