perjantai 7. elokuuta 2015

Tytär 11kk


Onhan tässä jo viikko vierähtänyt Tyttären 11kk päivästä, mutta sehän ei estä kuulumisten kertomisia.

Tytär on nyt urakalla kävellyt ja opetellut kaatumaan nätimmin. Säikähdys itku tulee helposti jos tasapaino hiukan horjahtaa, mutta onneksi rauhoittuu kun vilkaisee äidin kasvoja. Selkeästi auttaa itkujen lyhyyteen se, että itse pysyttelee rauhallisena ja ottaa syliin. Onneksi päivä päivältä vähemmän tulee kaatumisia ja ulkona kävellään myös välillä ilman tukea. Parasta on kuitenkin vielä kun saa pitää aikuista molemmilla käsillä kiinni kun kävelee.

Puhetta ja naurua meillä riittää. On ihan maailman paras tapa herätä, kun vieressä alkaa kuulumaan juttelua ja kun kommentoidaan takaisin niin vastassa on iloa pursuava hymynaama. Sitten Tytär myllää pitkin sänkyä ja potkii rakkaat aamuherätykset välillä naamalle ja välillä mahalle. Meiän ihana <3

Pottaan tehdään joka kerta pissat ja välillä kakatkin, jos äiti on tarkkana. Mutta täytyy myöntää ettei meillä käydä kuin kolmisen kertaa päivässä potalla: aamulla, lounaan jälkeen ja illalla ennen nukkumaanmenoa. Pitää loman jälkeen terästäytyä tässä.

Tytär on myös oppinut tekonaurun kuuloisen naurun. Koetin tässä pakkailla hääyöksi vaihtovaatetta ja juttelin jotain nätimmästä yöpaidasta (yöimetysten takia toppi ja pyjamahousut on olleet kokoajan käytössä) ja tyttöhän räjähti räkäisimpään nauruun ikinä! Mie ihan hölmistyneenä kans tirskuin kun toisen naururäjähdys osui niin hyvään saumaan. Tai sitten Tyttären mielestä ei äidin pitsiyöpaita ollutkaan nätti :P

Leikit ovat nyt vähän jääneet sillä ulkoillaan tilaisuuden tullessa. Ja kun sisällä leikittäis niin eihän neitiä kiinnosta, vaan hänen täytyy päästä kävelemään ja syömään kaukosäädintä. Välillä hän kokeilee pinota leluja ja hörppii kupeista, mutta samanlaista leikkiflowta ei ole tullut kuin kuukausi sitten. Pitäisi varmaan leikkikaluja karsia ja hankkia synttärilahjaksi isompien lasten leluja myös.

Hampaita neitokaisella on jo 8kpl ja kaikki edessä. Oikeanpuoleinen alaposkihammas on turvokissa, joten eiköhän me häälahjaksi saada Tyttäreltä poskihammasitkut. Sillä niitä itketään jo nyt ja äidin yöunet on vähissä. Varsinkin kun iltaisin nyt värkkäilen hääjuttuja eteenpäin, sillä tytön ollessa hereillä on se mahdotonta. Kumpa häitä edeltävänä yönä olisi vähän rauhallisempaa.

Jaiks nyt Tytär taisi jo herätä..puolen tunnin unet! "vuhuu"



1 kommentti:

  1. Onnea vähän myöhässä!

    Meillä ei vielä kävellä, mutta jos polviseisonnasta ja seisomasta kaadutaan tai tasapaino horjahtaa, niin meilläkin etenkin poju harrastaa säikähdysitkuja. Tyttö sen sijaan tekee myös tekonaurua kuten teillä :D Pottatreenejä ei olla vielä aloiteltu. Ehkäpä hiljalleen voisi aloittaa totuttelun!

    VastaaPoista