sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Ristiäiset

Onni on ihana suku ja ystävät juhlimassa oman rakkaan nimen saamista :) Pidimme siis tänään tyttökullan ristiäiset ja niistä ei olisi tullut mitään ilman perheeni apua leipomuksissa. Jokainen sisareni leipoi tarjottavaa juhlaan ja äitini teki kotikaljaa,mehua ja keksejä juhlaan. Mieheni äiti tuli siivoamaan ja järjestelemään paikkoja, ja apu oli todella tarpeen. Tyttö nimittäin viihtyi eilisen ahkerasti rinnalla, joten en olisi voinut miestä auttaa siivoamisessa paljon yhtään.

Juhlat olivat siis stressittömät, mitä nyt jälkisiivous hiukan potuttaa. Onneksi se on kohta jo tehty, eli astiat on jo tiskattuna ja pyykikone hurraa. Mutta tässä vähän kuvamateriaalia ristiäisistä.


 Kastepöytä



Onnellinen äiti ja neitokainen


Kahvipöydässä tarjolla oli: Gluteeniton lohivoileipäkakku, gluteeniton mustikkapiirakka, gluteenittomia suklaamuffinseja, vadelma-valkosuklaa täytekakku, kinkkuvoileipäkakku, kahdenlaista pitsaa ja erilaisia keksejä. Juotavana olikin kotikaljaa, marjamehua ja kahvia. Mie hatarapää unohdin leipäjuuston pakkaseen, mutta saanpa herkutella sillä sit joskus.


Väkertelin vähän koristeita.



Tyttöä lahjottiin kovasti. Hän sai mm. vaatetta, satukirjan, pari säästöpossua, kolme kuvakehystä, helistimiä, lahjakortin ja seinätarran. Ihania lahjoja kaikki :) Saimme myös käteistä, jotta voimme ostaa neitokaiselle syöttötuolin.


Painettiin tytön jalanjälki muistotauluun <3


Haluan kunnioittaa rakkaani yksityisyyttä ja tämän vuoksi en hänen nimeään julkista tässä blogissa, joten puhun hänestä eri lempinimillä kuten Pikkuisena, Neitokaisena jne. Suoria kasvokuviakaan en hänestä postaa, joten koittakaa kestää mahdolliset huonot kuvanmuokkaukset.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Mihin tämä aika katoaa?


Tänään se kosahti jälleen tajuntaan, tyttö on ihan pian kuukauden vanha. Kuukauden vanha!? Meiän pieni rakas, joka ihan vasta putkahti maailmaan. Ei sitä meinaa uskoa, vaikka kalenteria ja lasta kuinka tuijottaa.


Onhan hän kasvanut paljon osastoajoista. Kotipuntarin mukaan painoa olisi noin 4900g ja pituutta noin 53cm, ja syntymämitathan olivat 3935g ja  51cm. Ja kyllähän tyttö painavemmalta sylissä tuntuu ja hänellä on nyt ihastuttavan pyöreät posket ja kaksoisleuka :) Näyttää juuri siltä miltä ruokitun vauvan kuuluukin näyttää.


Ihan pienimmät vaatteet on heivattu pois käytöstä, sillä ne eivät mene kiinni tai tuntuvat painavan ikävästi pikkuisen massua. Mieli tekisi haalia lisää vaatetta, mutta pitäisi ensin inventoida jo olemassa olevat. Imetyshattarapää kun ei muista mitä kaikkea sitä jo onkaan olemassa.

Tyttö väläyttelee jo välillä hereilläkin ollessa pieniä hymyjä, vaikka aiemmin hymyt tulivat vain unessa. Toinen on niin valloittava kun hymyilee tissi suussa :D

Ollessaan 3viikkoa ja 3 päivää vanha tytöstä saatiin video, missä hän kääntyy mahalta selälleen. Kovasti siis liikkuu ja vispaa käsiään, saaden näin itsenä kellahtamaan. Sängyssä onnistui tänään kääntymään selältä massulle, mutta sänky viettikin minun suuntaani joten tuota ei lasketa kunnon käätymiseksi.

Rutiineitakin alkaa päivästä löytymään. Nukkumaan mennään yöunille 22-23 välillä ja ensimmäinen herätys on n. 1 aikaan yöllä. Sitten vaihetaan vaippa ja syödään. Seuraava herätys on noin klo 4 maissa, jolloin sama homma eli vaihto&syöminen. Silloin yleensä pumppaan maitoa luovutukseen. Sitten jälleen nukutaan noin klo 8 asti, jolloin noustaan ylös aamutoimiin. Aamusyötön jälkeen saan yleensä itse syötyä aamupalaa ja vasta sitten vaihdetaan tytölle päivävaatteet. Monesti köllötellään ihokontaktissa aamulla.


Aamut ja illat tyttö viettää tiiviisti rinnalla, mutta puolen päivän aikaan hän nukkuu pitemmän välin n. 12-15. Silloin käydään monesti lenkillä tai kaupungilla, jotta äitikin saa vähän happea ja liikuntaa.
Muina aikoina sylitellään ahkerasti ja harjoitellaan kantoliinassa oloa, tai lähinnä mie harjoittelen sen sitomista. Iltaisin tyttö on enemmän isänsä kanssa syöttöjen yhteydessä, jolloin mie saan sitä kuuluisaa omaa aikaa suihkun ja iltapalan muodossa :)

Kuvat on otettu vaunulenkeiltämme, ja varvaskuva tämän aamun aamupalapöydässä. Vielä saa neiti luvan kanssa olla pöydän päällä ;)

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Kestovaipoista



Kestovaipoista on moneksi..vaippakäytön lisäksi ne toimivat oivallisena viihdykkeenä hoitopöydällä :D Ainaki meiän neiti ihmettelee tuota örkkimörkki- kestovaippaa kovasti. Se saa enemmän ihailua mitä tuo perinteinen hymynaama.

Tänne kuuluu hyvää, mitä nyt ulkona tuleva lumi saa meiät pitäytymään visusti sisällä. Saapa nähdä millainen sää tytön ristiäispäivänä on, toivottavasti ei kauhean kylmä ja loskainen :/
Nyt tytön nukkuessa voin hyvällä omalla tunnolla sytytellä vähän kynttilöitä luomaan tunnelmaa ja juoda ison kuuman kupin kahvia..mmmm

tiistai 23. syyskuuta 2014

Imetyspaitoja

Olen jo alle kuukauden ikäistä neitokaista kerennyt imettää julkisilla paikoilla. Ja silloin pelastuksena on olleet oikeat imetyspaidat joiden avulla en kaikkea paljasta muille ihmisille. Kotonakin on mukavampi kun ei tarvitse paitoja repiä piloille jotta saa syötettyä tytön. Ostin ensimmäiset imetyspaitani Lontoosta Mamas&Papas liikkeestä, ja käytinki niitä jo odotusaikana sillä niihin sai isonkin mahan mahutettua. Paidat näkyy täällä ja täällä.

Käytinki näitä kahta paitaa jo niin ahkerasti, että ne on alkaneet nukkaantua. Siksi olenkin nyt monena iltana katsellut netistä uusia paitoja ja pähkäillyt kuinka raskin useita kymppejä pistää yhteen paitaan :O Imetyspaidat on nimittäin melkoisen kalliita.

Onneksi satuin löytämään Mamamia verkkokaupan, josta löysin kohtuuhintaisia imetyspaitoja. Kotiutin niistä pari ja kumpikin vaikuttaa tosi kivoilta. Toista mallia suunnittelen hankkivani jo useamman, sillä tässä on reilut imetysaukot ja mallilta tosi mukava vastasynnyttäneen röllykällekkin ;)

Kuva
Tämä sininen on se mitä haaveilen saavani useamman. Luonnossa ehkä enemmän petroolinsininen väriltään ja hinnaltaan kohtuullinen n. 30e!

Kuva
Tämä musta on kiva peruspaita, jossa on minun makuuni vähän ahtaat imetysaukot (onkohan tuo edes oikea sana) Mutta eiköhän asiansa aja. Hinnaltaan vain 25e.Et ei ollenkaan paha :)

Nyt kuumottais hankkia näitä lisää ja vielä oikean imetysyöpaidan haluaisin. Mutta ehkäpä sitä hankkis sit vaikka ens kuun palkkapäivänä jälleen lisää :) Toimitus oli todella nopea, parissa päivässä tuli paketti kotiin ja toimitus ilmainen. Eli suosittelen!

lauantai 20. syyskuuta 2014

Neidin ristiäisasut

Neitokaisen ristiäiset ovat jo ensi viikolla, joten ristiäisvalmistelut alkavat olemaan aluillaan. Olen taktisesti delegoinut leipomisia perheelleni, sillä en tiedä kuinka neiti antaisi minun keskittyä leipomiseen. Itse aion leipoa gluteenittomia suklaamuffinseja juhlaan. Mies lupasi että hän ottaa vastuulleen siivoamisen. Huippua! Eipä tässä pitäisi enää olla kauheasti stressattavaa: pappi on varattu, kummit pyydetty ja ristiäisasut hankittu. 

Tytön kastemekko on kulkenut miehen suvussa jo jonkin aikaa, sen on tehnyt hänen tätinsä virkkaamalla. Iso homma tuossa on varmaan ollut ja lopputulos on todella hieno. Mie tykkään et on jotain perinteistä. Meidän puolelta tytölle onkin kastemalja sekä kakunkoriste, jotka ovat olleet meillä kaikilla sisaruksilla käytössä. Perinteitä siis kummaltakin puolelta.

Tälläiseen tyttömäiseen mekkoon puenkin neitokaisen juhlan ajaksi. Tyttö on ihan syötävän suloinen tässä <3


perjantai 19. syyskuuta 2014

Kissan reagointi vauvaan


Meiän kissa on yllättävän hyvin ottanut vastaan pikkuisen. Kätilö neuvoi meitä ottamaan synnytyssalista mukaan vauvalta haisevan pikku pyyhkeen, jota mieheni sitten haistatti kissalle. Kuulemma hiukan haisteli, mutta ei kummempia tehnyt.

Kun tultiin laitokselta kotiin, niin Nekku olikin ovella nätisti vastassa ja haisteli pikkuista ja hinkkaili lähinnä jaloissani. Miehen mukaan Nekku oli ollut levoton sillä välin kun olin osastolla. Ei syönyt hyvin, ja mouruili ja kulki levottomana. Nyt kun ollaan kotona jälleen on rauhoittunut paljon.

Tietenki hepulivartteja tulee ja olen silmä tarkkana ettei ravais vauvan päältä, mutta tosi hienosti on tähän asti väistellyt vauvaa. Kerran vain on hypännyt vaunuihin, kun vauva oli niissä. Eipä ole sen huudon jälkeen uskaltanut mennä :)

Nekku lähestyy vauvaa varovaisesti ja vähän nuuhkaisee, mutta jos neiti sattuu ääntämään silloin tulee kissalla kiire pakoon. Eli tekee niin kuin ajattelinki tekevän. Harmi vain, että nyt tuntuu raapivan enemmän kiellettyjä paikkoja. Olisikohan se huomion hakua minulta?


Sitten täytyy myöntää aika kauhia asia. Nekku on siis ollut minulla 7 vuotta eli ihan pennusta asti, ja on minun niin sanottu eka lapsi josta en halua ikinä luopua. Mutta nyt vauvan synnyttyä olen alkanut reagoida Nekun huomion hakuun aika negatiivisesti. Tuntuu ettei hellyyttä löydy vauvan ja miehen lisäksi vielä kissallekkin. Onneksi tämäkin fiilis on jo helpottunut, ja silittelen Nekkua päivittäin. Välillä vaan käy mielessä et kuinka paljon helpompaa olisi kun ei tarvisi kissasta huolehtia.. mutta tätä ei sitten paljasteta mun äidille ;) Hän kun on puhunut koko odotusajan et sit ku vauva syntyy haluat kissasta eroon. En aio Nekusta luopua, sillä eiköhän nämä tunteet katoa vauvan kasvaessa. Ainakin siihen asti kunnes neiti pääsee Nekun hiekkalaatikon kimppuun!

Neitokaisen kuulumisia

D-vitamiinit tuntuvat saavan pikkuisen mahan sekaisin. Ruisleivän ja omenan poisjättö helpotti varmaan myös vähän mahavaivoja, mutta yhden välipäivän jälkeen annoin jälleen vitskut niin eiköhän kipuitkut jälleen alkaneet. Todella kurja katsoa kun toinen kipristelee mahakivuissa. Käytössä meil on nyt Ratiopharmin d-vitamiini&maitohappobakteeri. Seuraavaksi aion testata Jekovitiä, sillä sehän ei ole öljypohjainen niin kuin tuo Ratiopharm on?

Neitokainen on myös nukkunut nyt kaksi yötä minun vieressä parisängyssämme, ja on muuten nukkunut hyvin. Ja mieki oon nukkunut tosi sikeästi, taisin viime yönä nähdä untakin! Neiti ja minä nukuttiin 4-5h unet ennen kuin hän heräsi ekan kerran syömään, mahtavuutta :)

Tänään lähden muuten Maitokeskukseen juttelemaan maidonluovutuksesta. Pitäkäähän peukut pystyssä et mun maito kelpais heille.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Sisustuskori

Vilautin tuossa aiemmin projektina aloittamaani virkkausta, jonka sain vihdoin valmiiksi. Oonkin tehokkaasti välillä virkkailut tytön nukkuessa. Mutta tälläisen tosiaan sain aikaiseksi, tuli tosi kiva vaikka itse sanonkin ;)


Kori saikin sisällökseen pikkuisen leluja ja kirjoja. Tässä on ihan minimaalinen osa niistä, mutta noita ollaan tytön kanssa katseltu yhdessä. Lontoosta ostettu Twinkle, twinkle little star -kirja kiinnostaa selvästi, sillä siinä on vilkkuvia valoja ja pehmeitä ääniä. Tuo " Sohvi-kirahvi " vinkaisee tytön mielestä vielä turhan kovasti, sillä tyttö näyttää lähinnä vain säikähtäneeltä kun vinkautan tuota.


Siellä se kurkkii
Haaveissa olisi päästä ompelukoneen pariin tekemään tytölle parit uudet terälliset pöksyt, ne on niin paljon näppärämmät kuin housu+sukka yhdistelmä. Vinkkinä esikoisen saavalle, yövaatteissa kannattaa ehdottomasti olla terät. Sukat tuppaa tippumaan nukkuessa ainakin meiän neitokaiselta.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Itkuinen yö

Lämpimät tervetuloa toivotukset uusille lukijoille!



No tulihan sitä neidillä itkuakin jo vähän kehiin. Oon ensimmäiset viikot ihmetellyt hyvin nukkuvaa tyttöä ja pyrkinyt tietenkin nauttimaan asiasta. Viime yönä pärähtikin sitten ensimmäinen itkuinen yö, jolloin heräiltiin tunnin-kahden välein itkemään. Raukalla selvästi mahavaivoja :(

Syötin, röyhtäyttelin, hieroin pientä massua ja otin lopulta viereen nukkumaan. On vähän paska mutsi -fiilikset kun mietin olenko omalla ruokavaliolla saanut toiselle vatsanpuruja. Nyt lentääkin ruisleivät ja omenat vähäksi aikaa pois ruokavaliosta, jospa se auttaisi, Apuna toivottavasti ovat myös nuo d-vitamiini ja maitohappobakteeri -tipat. On kyllä sydäntä raastavaa katsoa kun toinen selkä karrella yrittää päräyttää kaasuja pois.

Tyttö on kyllä reipas tapaus, ollaan käyty jo kerran kaupungilla ja hän nukkui koko reissun ajan. Myös kävelylenkeillä hän on nukkunut autuaasti. Muutenkin on iltapäiväunet pidentyneet ja ruokailutahti vähentynyt, mutta nälkäiseltä ei onneksi vaikuta. Kait sitä maitoa tulee sitten tarpeeksi.

Oon myös iloinen kuinka jo pystyn kävelemään pitempiä lenkkejä, MELKEIN kuin en olisi synnyttänytkään. Onneksi oman kehon vointi paranee, niin voi paljon huolettomammin tyttöäkin hoitaa kun ei tarvitse jokaisella istumaannousulla irvistää.

Jos jollain sattuu olemaan hyviä vinkkejävauvan ilmavaivojen vähentämiseen, niin vinkatkaa heti :)


perjantai 12. syyskuuta 2014

Äidin keho

Raskausaika ja synnytys on melkoista myllerrystä naisen kehossa. Siihen vielä lisättäköön synnytyksestä palautuminen, sekä mahdollinen imetys, niin johan tuntuu oma keho oudolta. Mutta vaikka peili näyttääkin erilaisempaa kuvaa, niin olen todella ylpeä kehostani.
Viimeinen masukuva

Se jaksoi hienosti 9kk kasvattaa rakastamme, vaikka välillä itsestä tuntui kipeältä ja siltä, että saako vauva kaiken tarvitsemansa hyvään alkuun elämässä. Keho sai aikaiseksi terveen, isokokoisen tyttövauvan joka tuo todella paljon iloa elämään jo nyt! Vaaleanpunaista vauvahattaraa täynnä tämä pää.

Keho suoriutui kivuliaasta synnytyksestä, ja on lähtenyt mukavasti palautumaan siitä. Painokin on alkanut tipahtamaan pelkällä imetyksellä. Ja rinnathan ne vasta mahtavat onkin. En voi uskoa, että näillä voi ruokkia tuollaisen pienen ihmisen :) Hullu minä kannustaa itseään kun saa pumpattua maitoa pakkaseen ja toivottavasti luovutukseenkin. Jos minulla on mahdollista auttaa jotain nälkäistä pikkuista saamaan mahansa täyteen, niin totta kai pumppaan keskellä yötä maitoa luovutukseen.

12pvä synnytyksestä

Kaiken kaikkiaan tämä raskaus on saanut minut hyvin tyytyväiseksi omasta kehosta. Eihän tässä missin mitoissa olla, mutta se ei haittaa sillä kehoni on saanut aikaiseksi jotain täydellistä.. Meiän pikkuisen <3

Joten halatkaa ja rakastakaa kehoanne!

torstai 11. syyskuuta 2014

Kotikäynti neuvolasta




Vuhuu! Ollaan oltu tyttären kanssa tasan viikko kotona :) Nopeasti hurahtanut viikko onkin, sillä vierailijoita on käynyt ja ollaan tutustuttu toisiimme oikein urakalla. Neitokainen on osoittanut hurjat yöunilahjansa nukkumalla kahtena iltana jo peräkkäin 4-5h, ennen kuin syö. Ja miehän olen hiukan huolehtinut tästä, mutta onneksi kotikäynnillä saatiin positiivista tietoa tytön kasvusta.


Tosi hyvin meniki tuo käynti, vaikka se aikaisin aamulla olikin 8.30. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan piti herätys pistää päälle, vaikkakin heräsin sitä ennen jälleen. Th toi mukanaan kolme isoa pakettia: Libero-laukun ja paketit Ainulta ja Pampersilta. Innokkaana aukaistiinki heti terkkarin lähettyä pakkaukset :)




Pakkauksista löytyi vauvanhoitotarvikkeita ja iso kasa erilaisia ohjevihkosia. Ei näköjään tarvikkaan välttämättä heti tuttipulloja itse ostaa, kun kerran Ainu sellaisen tarjoaa ilmaiseksi. Vink vink oululaiset :) En tiedä saako joka neuvolasta tuollaisen arsenaalin lahjaksi. Niin ja saatiin kasa ohjelappusia neuvolastakin :)


Mutta niin sitten neitokaisen kuulumiset;

Paino 3940 g , syntymäpaino ylitetty :) Se oli siis 3935g

Varhaisheijasteet ok, aukile ok, kaunis iho, Suu, silmät ja napa siistit. Rintamaidolla paino hienosti nousussa. D-vit+ ulkoilu ohjeistus. Ihana, tyytyväinen vauva

Tyttö antoi hoitajan reippaasti tutkia asiat, vähän naama meni ryttyyn osasta tutkimuksia. Mutta itkuitta meni kuitenkin. Tuo th on kyl tosi mukava ja reilun tunnin aika vierähti tosi nopeasti.

Käytiin kotikäynnin ja viikko kotona kunniaksi syömässä viereisessä kiinalaisessa buffettia. Oli tosi hyvää (en ois uskonut et tulinen kala on hyvää) ja syötiin kyl aika vauhdilla kun jännättiin herääkö tyttö :D Ei käynyt ku vähän hereillä ja tutilla sain kotia asti rauhoittumaan.

Eli meille kuuluu melkein luvattoman hyvää :) Baby bluesit tuntuu olevan jo mennyttä ja tulevaisuus ja nykyhetki hymyilevät todella kauniisti. Miksei tätä ole aiemmin tehnyt?

maanantai 8. syyskuuta 2014

Viikon vanha



Tuntuu hurjalta ajatus, että pikkuinen on ollut elämässämme mukana vasta reilun viikon. Tuntuu kuin hän olisi aina kuulunut elämään, vaikka rutiinit vielä hakevat paikkaansa. Onneksi neiti on helppo hoidettava, joka itkee vain nälkäänsä tai vaipanvaihtotilanteissa (jos hänet on uniltaan siihen herätetty).

Viikossa on tapahtunut paljon: vauva on syntynyt, ollaan kumpikin synnytty vanhemmiksi, rakas ollut erossa päivän sinivalohoidossa bilirubiinien takia, refleksihymyt ovat salvanneet äidin sydämen, imetys on lähtenyt hyvin käyntiin ja vieraita on käynyt vauvaa ihailemassa. Baby blues saa minut itkemään todella herkästi ja näkemään painajaisia, mutta toivon ettei sitä kestäisi kauaa. Onneksi mies on todella ymmärtäväinen tilannetta kohtaan. Yöunet ovat pysyneet hyvinä, sillä neiti nukkuu kapaloituna 3-4h välejä, joten hän herää yöllä vain 2krt. Helpolla ollaan siis päästy :)

Imetys on pistänyt nälkävaihteen ihan uusille kierroksille, voisin syödä kokoajan. Yölläkin käyn imetyksen jälkeen syömässä vähän, ettei tulisi heikko olo. Mutta paino näyttää putoavan ihan mukavasti, nyt on viimeisimpään neuvolakäyntiin verrattuna kadonnut 5kg. Synnytys turvotti paljon, mutta nyt se alkaa kadota. Että tällä menolla saadaan nuo parinkymmenen kilon lisäys katoamaan melkoisen helposti :)


Sellaisia kuulumisia täältä, koitan keretä pari kertaa viikossa kertoa kuulumisia. Mutta nautin nyt kuitenkin täysillä kullanmurusta <3

lauantai 6. syyskuuta 2014

Synnytyskertomus

Tykkäsin odotusaikana lukea synnytyskertomuksia, joten tässä omani. Vähän alkaa jo muistot haalistumaan, mutta sairaalasta saadun kertomuksen avulla sain tälläisen pätkän kasaan :)


Eli viime viikon tiistai yönä lähdettiin synnyttäjien vastaanottoon, sillä epäilin lapsiveden menoa ja muutenkin olo oli et nyt pitää tsekata tilanne. Testit olivat negatiivisia, mutta vauvan sykkeet alarajoilla, joten  jouduin jäämään yöksi jotta seuraavana aamuna seurataan tilannetta. Keskiviikkona sitten lapsivesitestit näyttivät vieläkin negatiivista, mutta ultran mukaan kohdussa oli vähän lapsivettä. Ja koska strepto oli positiivinen päätettiin jättää minut osastolle ja aloittaa käynnistys. Vauvan sykkeitä seurattiin tosi ahkerasti sillä ne pyörivät melkoisen paljon 100-120 välillä, matalaa tasoa siis. 

Keskiviikkona aloitettiin cytotec suullisena, sain 50mg annoksen yhdesti ja sitten nukuinki torstaihin. Lievää supistelua vain tuli. Torstaina annos tuplattiin 100mg ja sain muistaakseni kaksi tablettia, ja jälleen jonkin verran supistelua, mutta ne laantuivat helposti. Onneksi tilanne kehittyi kuitenkin ja perjantaina pistettiin ballonki, joka aiheutti 45min järkyttävät kivut poistuen sitten nykäisemällä. Illalla huomattiin että olin avautunut 3-4cm, eli ballonki hoiti asiansa :)

Pääsin kotiin perjantai-lauantai väliseksi yöksi, koska olin väsynyt osastolla huonosti nukkumiseen. Lauantai aamuna jälleen takaisin sairaalaan ja synnytyssaliin pääsin klo 11. Siinä odoteltiin supisteluita ja kätilöitä. Oli todella kiireinen päivä ja yö ja alun kaksi kätilöä eivät käyneet kuin kääntymässä huoneessamme. Kolmelta puhkaistiin kalvot ja lapsivettä alkoi tulemaan normaalilla tavalla.Mutta vasta 19.30 aloitettu oksitosiini alkoi avaamaan paikkoja. 20.30 alkoi kunnon supistelut ja sitten 00-02 sain epiduraalin sillä kivut alkoivat olla melkoiset. En pystynyt enää selviytymään niiden kanssa ilokaasun ja ääntelyn ja liikkeen avulla. 

Saatiin nukahtaa vähäksi aikaa, kunnes heräilin kovaan tärinään ja kipuun oikeassa lantiossa. Kutsuin kätilön jonka mukaan olin täysin auki. Sain alkaa ponnistelemaan ja se auttoikin kipuihin ihanasti. En kuitenkaan saanut neitiä yksin ulos koska aloin väsymään, vaan pyysin apua. Neidin sykearvot alkoivat myös romahtelemaan, joten synnytystä vauhditettiin imukupin ja epparin avulla. Rakas syntyikin sitten kahdella ponnistuksella. Muistelin että ponnistin yli tunnin, mutta sairaalan kertomuksessa lukee 10min. Mutta onneksi minulle hoksautettiin että se olikin jälkeisten tulemisaika :)

1.vaiheen kesto 7h 15min
2.vaiheen kesto  50 min
3. vaiheen kesto 10 min

Melkoinen rupeama, mutta rakas on kyllä niin täydellinen että on kaikkien kipujen arvoinen. Ja olisin peräti valmis heti kärsimään uudestaan nuo kivut rakkaan vuoksi. Rakas syntyi siis rv 39+3. Hän on heti alusta asti ollut jäntevä ja kannattelee omaa päätään jo hyvin. Silmätkin oli heti auki synnyttyä :) Meiän reipas rakas <3

perjantai 5. syyskuuta 2014

Hattarapään vinkkejä kotiintuloon

Pää on ihan vaaleanpunaisessa vauvahattarassa, mutta haluanpa heti jakaa teille vinkkejä joita kannattaa huomioida ennen kotiintuloa vauvan kanssa.

Varaa jääkaappiin tai pistä mies ostamaan keräkaalta. Se on loistava apu rintojen kivistykseen maidon noustua.

Osta reilusti varastoon paksuja terveyssiteitä, ellei miehesi satu olemaan ammattimainen terveyssiteiden ostaja. Sairaalassa on käytössä Tena Lady -suojat, tai ainakin OYS:ssa on.

Vesipullo josta voit juoda asennossa kuin asennossa, sporttikorkillinen on melkoisen näppärä. Imettäessä tulee sen verran kova jano, että vettä pitää olla lähellä.

Varaa sairaalaan mukaan maitohappobakteereita. Itse ainaki tunsin voivani paremmin näidenkin avulla, koska sairaalassa ollessa syödään melkoisesti särkylääkkeitä. Siis eihän kaikki syö, mutta itse jouduin syömään kipujen takia.

Mutta ennen kaikkea nauti vauvasta, sen tuoksusta, ilmeistä ja mahan kurinasta. Pikkuinen muuttuu parissa päivässä jo vähän erinäköisemmäksi, joten ihailua ei koskaan ole liikaa :)








torstai 4. syyskuuta 2014

Kulta tuli kotiin


Kuten blogihiljaisuudesta voi päätellä on hän saapunut maailmaan! Meiän pieni rakkauspakkaus syntyi käynnistettynä 31.8 klo 4.05. Painaen 3935g ja ollen 51cm pitkä. Iso ja jäntevä rakas tyttömme, ja laskettu aika on vasta tänään täynnä :)

Laskettuna aikana siis meiät laskettiin kotiin. Oltaisiin jo tiistaina päästy, mutta neidin bilirubiinit nousivat joten pientä jäätiin vielä parantelemaan pariksi päiväksi. Olo on nyt todella onnellinen ja herkillä mennään, ei ole parempaa tunnetta kun kantaa pikkuinen omaan kotiin. Nyt nautitaan kotielämästä oikein urakalla pitkän osastolla olon jälkeen.