torstai 30. lokakuuta 2014

Flunssa tuli taloon...

...ja ei saa jäädä tänne asumaan!

Äidin sylissä päikkäreillä

Tosiaan nyt on päällä tämän vuoden ensimmäinen kunnon flunssa, niin minulla kuin miehellänikin. Ja epäilyttävästi näyttää siltä, että Tytär on myös nuhassa. Ainakin olen tänä aamuna pyydystänyt nenäfriidalla kirkasta räkää häneltä. Mieheni on nyt jo voiton puolella taudista, joka hänellä alkoi viime perjantaina. Minulle tauti iski tiistaina, jolloin nuhan lisäksi nousi kahdeksi päiväksi kuume. Nyt torstaina on ensimmäinen kuumeeton päivä, ainakin tähän asti. 

Nyt vähän jännittää, että pääsemmekö mieheni kanssa huomenna ensimmäistä kertaa kahdestaan RIL:in vuosijuhlaan. Olen jo tyyliin synnärillä luvannut hänelle tuonne lähtä, ja Tyttärelle on loistava hoitajakin tiedossa. Tytärtä tulisi hoitamaan siskoni jolla on kaksi lasta, joten tietotaitoa löytyy. Nyt vain odotellaan huomista, että nähdään missä kunnossa vauva on ja missä itse. Sekä pystynkö lähtemään moneksi tunniksi pois Tyttären luota.

Soittelin jo Neuvolaankin ja kyselin kotihoito-ohjeita, sekä sitä milloin lääkäriin pitää 2kk vanhan kanssa mennä. Ohjeiksi tuli seurata lapsen yleisvointia ja syömistä. Lääkäriin kannattaa mennä mielummin turhan herkästi näin pienen kohdalla, kuin kotona sairastella. Lääkettä ei saisi antaa ilman lääkärin konsultointia. Kotona voi parannella tukkoista oloa tyhjentämällä nenää keittosuolatippojen avulla ja pitämällä kohoasennossa. Muita keinoja on sipulisilppu sängyn vieressä, vicks-salvaa rättiin lähelle roikkumaan (kunhan vauva ei ylety siihen) ja höyryhengitys.

Aamujumppaa

Lääkäriin ehdottomasti jos:
- vauvalle nousee kuume yli 37,5 (hoitajan mukaan varmuuden vuoksi jo tällä lämmöllä)
- vauva muuttuu flegmaattiseksi, ei ole oma itsensä vaan tavallista unisempi
- ei syö kunnolla
- tauti ei helpotu vaan kestää pitkään

Peukut pystyyn siis, että Tytär pysyisi terveenä!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Tytär 2kk




Mitä tytär jo osaa?

- Hymyilee jo usein.
- Suu avautuu todella suureksi ja jonkinlaisia naurun turskahduksia on tullut, mut ääneen nauramista selvästi viel harjoitellaan.
- Kannattelee päätään jo pitkään mahalla ollessaan. Samalla jo potkutellaan jaloilla ja vähän päästään etenemään, jos jalkoja tukee.
- Harjoittelee kovasti selältä kääntymistä. Kovasti harmittaa kun ei ympäri pääse.
- Hän hakee kovasti katsekontaktia ja tapittaakin sitten pitkään mietteliäs ilme kasvoillaan.
- Nyrkit on löytäneet suuhun ja niitä on kiva jäystää. Kuolaaki tulee jo kiitettävästi.




Tyypillinen päivä


Meillä nukutaan yöunet 21.00-8.00 välillä. Hän usein herää syömään noin klo 2 , klo 5 ja klo 7. Yöllä käydään ainakin kerran vaihtamassa vaippa.

Aamulla tankataan sängyssä ja sitten noustaan vaipanvaihtoon ja keittämään äidille kahvia. Tytär viihtyy sitterissä sen aikaa, että juon kahvit ja pistän pyykikoneen&tiskikoneen päälle. Aamupalan jälkeen vaihdetaan päivävaatteet ja tehdään aamutoimet tytölle, sitten jälleen tankataan.

Aamupäivästä jumpataan matolla yhdessä ja hän nukkuu ½ - 1 h klo 10 mennessä. Sitten taas jutellaan ja syödään, sekä valmistaudutaan vaunulenkille vaipanvaihdolla ja pukemisella.

Päiväunet hän nukkuu yleensä klo 11- 15 välillä noin 2-3h. Parhaiten hän nukahtaa vaunulenkeillä, sisäpäivinä unta haetaan äidin sylissä pitempään.

Päikkäreitten jälkeen jutellaan ja usein katselee ruuanlaittoa sitterissä. Välillä tankkaillaan ja nukahdellaan.

Iltatoimet menee yleensä niin, että seitsemältä vaihdetaan yöpaita ja sitten tankkaillaan hellyyttä sylissä ja rinnalla. Kahdeksan maissa siirryn makuuhuoneeseen hämärään imettämään. Tytär nukahtaa yleensä yhdeksän maissa, joskus vasta kymmeneltä.



lauantai 25. lokakuuta 2014

Fiilistelyä

Kunnon lumisen päivän kunniaksi kävin sytyttämässä ulkolyhtyyn kynttilän. Meiän pihapiirissä on ihana talvella kävellä, koska lähes kaikilla naapureilla on lyhtyissä tulet iltaisin.




Tämän kynttilän Tytär ja minä saatiin äidiltäni. Se on suloinen, vaikka mieleeni tulee siitä Neitsyt Maria ja Jeesus.


 Glögiä, pipareita, vauvalehti ja tuhiseva rakas vieressä. Parasta ikinä!


torstai 23. lokakuuta 2014

Täydelliset päikkärit

Kuva

Kyläily peruuntui sairastumisen vuoksi, joten päätinki lähteä Tyttären kanssa kaupungille. Mitään erikoista asiaa sinne ei ollut, vaan tarkoituksena oli lähinnä paeta neljän seinän sisältä. Jaksettiin olla pari tuntia, johon sisältyi kahvilassa vierailu ja yksi imetyssessio invavessassa. Tytär nukkui tosi hienosti reissussa ja kotonakin vielä tunteroisen ennen kuin heräili ruokaa kitisemään.

 Päätinkin napata neidin sohvalle kainaloon, että sain samalla torkuttua. Piti oikein peittokin hakea sillä oltavat oli täydelliset :) Tyttö tuhisi vieressä, auringonsäteet siivilöityi kaihtimien välistä ja peiton alla oli lämmin. Siinä sitten nukuttiin tunteroinen yhdessä ja heräiltiin samaan aikaan. Tytär katseli eka vähän ihmeissään, mutta alkoi pian hymyillä leveästi. Oli vissiin mukava herätä äidin vierestä. <3

Neitokainen vetäisi neljän tunnin päikkärit ja miekin kerkesin kans nukkua! Mahtavaa, lisää tälläistä!

tiistai 21. lokakuuta 2014

2kk äitinä

Olen viettänyt kohta kaksi kuukautta melkoisissa imetyshuuruissa, jonka läpi oikean maailman on hankala ollut päästä. Pieniä irtiottoja olen tehnyt tytön hoidosta, jotka samalla ovat olleet energiaa tuovia että kauhean ikävän tuottajia. Huomaan olevani todella kiinni Tyttäressä. Hänen itkunsa saa minussa aikaan fyysistä pahaa oloa, vaikkakin olen nyt hiukan oppinut sitä itkuakin sietämään.
Äitinä tunnen olevani tällä hetkellä hyvin omistautuva. Tytär on mielessä ja vieressä 24h. Vähän pelkään sitä löydänkö hukkuneen minuuteni sitten kun sillä on enemmän aikaa tulla esiin, mutta se olkoon sen ajan murhe. Tällä hetkellä päiväni täyttyy suloisesta, hymyilevästä pikkutytöstä, jonka hoito suurimmaksi osaksi on mahtavaa. Öisin ei vieläkään heräillä paljon, mutta väsyttääpä se kuitenkin.

Mies ja kissa on joutunut vähän paitsioon, vaikka olen tarkoituksella halitellut ja pussaillut miestäni jotta hän ei ihan unohtuisi ;) Kissaakin rapsuttelen päivittäin, mutta en läheskään niin paljon mitä aiemmin. Tuntuu että 90% hellyydestä menee jo Tyttärelle, se loput 10% jakautuu oman itseni ja miehen sekä kissan välillä.

Tuntuu siltä, että aiemmin eletty elämä olisi kuin elokuvaa. Kiinnostuksen kohteet on todellakin muuttuneet bilettämisestä kotoiluun. Välillä on hankaluuksia ollut luopua pelkästään oman napansa kaivelusta ja ottaa vastuuta perheestä. En olisi raskausaikana uskonut sanovani tätä, mutta onneksi odotus kestää sen 9kk. Onpahan ollut 9kk aikaa sopeutua siihen ettei oma keho ole omassa vallassa, sillä nytkään se ei ole täysin omassa käytössä. Ei voi syödä mitä sattuu, jotta Tytär saa hyvänlaatuista maitoa. Liikkuakin pitää jotta pysyy kunnossa ja jaksaa neitiä kanniskella. Ajatuksetkin pyörii toisen hyvinvoinnissa, ja oma hyvinvointi on turhankin helppoa unohtaa. Vaikka hyvinvoiva äiti on parasta lapselle.

Tälläisiä hajatelmia tältä äidiltä. On mielenkiintoista lukea tämä postaus uudestaan sitten kun lapsi on isompi!

lauantai 18. lokakuuta 2014

Loistavaa syksyä!

En ole pitkään aikaan ollut näin tohkeissani kaupan lankaosastolla. Mutta nyt sen löysin mistä olen aiemmin lukenut, eli löytöni oli heijastava villalanka. Siis sellainen lanka, josta voi ommella pipon joka toimii heijastimena. Tässä Novitan Heijastus-langassa on 63% akryyliä, 27% villaa ja 10% polyesteriä (heijastavaa kuitua).

Pipo onnistui aika hyvin, vaikka mallin omasta päästäni keksin. Virkkasin tuon vähän nurinkurisesti aloittaen alhaalta ja kaventaen sitten kärkeä kohti. Enkä kuten löytämissäni ohjeissa, joissa virkataan pipo ympyrästä alkaen. Onpa hankala selittää tuota, toivottavasti ymmärsitte pointin.


Tässä alemmassa kuvassa näkyy sitten sitä heijastusta. Pitihän tuota mennä heti pimeään vessaan testaamaan ja hyvin heijastaa. En sitten tiedä kuinka näkyisi pimeässä auton valoissa, mut tuopa edes vähän lisää turvaa pimeneviin iltoihin. Villa tuossa langassa tekee piposta tosi lämpimän. Tänään kun pipoa ulkoilutin, niin ei päätä palellut.



 Meillä on muuten Tytär alkanut jo jumppailemaan ahkerammin. Nyt viihdytään jo kymmenisen minuuttia helposti lattialla ja pää nousee jo näin korkealle. Muutenkin selvästi on haluja pyöriä ja Tytär vetääkin melkoisen helposti mahalta selälleen ison päänsä avulla. Ja äiti ylpeänä vieressä ihailee toisen ketteryyttä, vaikka jotkut meinaavat et hän vain vahingossa kääntyy.


Hän on myös nyt siirtynyt kokonaan 62 kokoisiin vaatteisiin,. Tuli tippa linssiin kun viikkailin pois 50-56 vaatteet. No onneksi tässäkin koossa on ihania vaatteita, mitä saa neitokaiselle pukea.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Torttuja




Ensilumen ja pimenevien iltojen houkuttelemana päätin jo leipoa ensimmäiset joulutortut. Eihän jouluun ole enää kuin pari hassua kuukautta :) Samalla päätin ottaa vähän kuvasarjaa erilaisista joulutortuista mitä yleensä teen. Noita tehdessä kannattaa painaa nuo päät tosi tiukkaan, minulla jäi vähän turhan löysiksi ja uunista tulikin useampi avautunut torttu.


Perinteiset tähtitortut.
Taittele joka toinen sakara keskelle.

Joulukukka.
Taittele jokainen suora reuna keskelle.

Joulukukka vol 2.
Taittele reunat keskelle.

 Jos ei ole luumuhillon ystävä, niin kannattaa testata omenakanelihilloa. Se on todella herkullinen vaihtoehto. Ja eräs lisävinkki mitä torttutaikinasta voi tehdä: Leikkaa taikinan kahtia, pistä siihen päärynää ja voitele munalla. Sitten paiston jälkeen päälle valkosuklaata. On muuten hyvää! Voisi sellaisia tehdä tässä joku päivä,.

Herkullisia syysiltoja!


tiistai 14. lokakuuta 2014

Hoitolaukkuni mun

En tiedä olenko täällä manaillut vanhan hoitolaukkuni epäkäytännöllisyyttä. Hyvän kokoinen tuo laukku oli, mutta sen kiinnittäminen työntöaisoihin oli tympeää. Sekä nepparit aukenivat turhan helposti ja laukku repsotti maata viistäen. Päätinpä siksi satsata uuteen hoitolaukkuun, ja ihastuin Babymel Amanda -laukkuun.


 Laukun sisässä on iso tasku, viisi pientä taskua ja yksi vetoketju tasku. Kivasti saa sit tärkiät esineet tuohon vetoketjulliseen talteen. Tilaa tuntuu olevan tarpeeksi vaihtovaatteille ja vaipoille, sekä sit leluille ja eväille.


Laukkuun kuuluu tuollainen vaipanvaihtoalusta (tässä on sydämiä!) ja sivussa on tuttipulloille termostasku. Suunnittelin et kesällä tuos pysyis eväät viileänä :)


Tässä on näppärät ja pitävät nuo kiinnikkeet, joilla saa aisoihin kiinni. Tässä on siis tarranauhakiinnitys. Ei luulis nyt repsottavan laukku pahimmissakaan kiireissä. Aika kivasti sopii rattaisiin, ku tämän väri on luonnossa rusehtavampi.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Viikonloppu maalla

Lähdettiin viikonlopuksi siskoni luokse maalle ihailemaan heidän uusia karitsoitaan. Oli mukavaa vaihtelua olla vähän erissä maisemissa, ja reissu menikin aika mukavasti. Pikkuinen jaksoi nukkua yöt hyvin ja päästiin miehen kanssa rauhassa saunomaan. 


Näin kivat maisemat oli aamukahvipöydästä. Siskoni asuu metsän vieressä, joten monta kertaa on saanut ihmetellä eri metsän elämiä ja lintuja tuosta ikkunasta.

 Tässä savusaunassa on tullut saunottua myös monta kertaa. Kuumaa ja sotkuista touhua! Saapa nähdä mitä pikkuinen sitten joskus sanoo tuolla saunomisesta :)

Ja sitten itse asiaan, katsokaa kuinka pikkuisia ja söpöjä karitsat ovat! Harmi ettei kamera (tai kuvaaja) pysynyt liikkuvien eläinten tahdissa, joten kuvista tuli hiukan tärähtäneitä. Parempia otoksia löytyy Bäätalon emäntä -blogista, jossa kerrotaan lammastilan kuulumisia.




Pikkuinen on alkanut vähän nauruhymähtelemään ja hymyilemään. Voi meiän kasvavaa vauvaa <3

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Äidin aamu

Havahduinpa tänä aamuna sellaiseen asiaan, että olen ominut tyttäremme hoidon melkein kokonaan itselleni. Mies lähinnä vaihtelee vaippoja pari kertaa päivässä ja saa sylitellä tytärtä lähinnä kun minä käyn vessassa/syön/suihkuttelen. Kuitenkin suurin osa on minun heiniäni. Ymmärrettäväähän se on kun tyttöä imetän, mutta onko se reilua?

Aamujumpan kautta...


...päikkäreille


En usko että mies pahitteekseen pistää jos saisi enemmänkin viettää aikaa tyttären kanssa kahdestaan. Tänä aamuna tehtiinkin niin, että kävin aamuisen syötön jälkeen viemässä tytön isänsä hoitoon jotta saisin nukkua vielä pari tuntia keskeytymätöntä unta. Mies on nyt joinain öinä nukkunut eri huoneessa, jotta saapi nukuttua hyvin ja minä saan vallata koko parisänkymme tyttären kanssa.

Ja oli muuten hyvä päätös että mies hoitaa aamun. Oli mahtavaa herätä omaan tahtiin ja käydä rauhassa aamusuihkussa ja syödä aamupalaa. Mies oli sopivasti aamulenkillä Pikkuisen kanssa joten sain yksikseni olla. Tämä aamu toi kyllä melkoisesti lisäenergiaa ja tytön hoito tuntuu jälleen astetta mukavammalta. Mieskin sai viettää laatuaikaa Pikkuisen kanssa <3

Banaania ja kahvia..nam
Erityisen piristävää tämä on siksi, koska nyt on alkanut tuntumaan nämä lähes kahden kuukauden huonot yöunet. Vaikka Pikkuinen edelleen herättää lähinnä kaksi kertaa yössä, niin yöunien keskeytyminen on kyllä tosi väsyttävää. Kuinkahan rankkaa se olisi, jos tyttö heräilisi useammin? Huh huh.

Kuinka paljon muuten teillä miehet hoitaa vauvoja?

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Herkkua jämäpuurosta

Keitinpäs sitten liikaa puuroa jälleen, ja juuri kun olin kippaamassa osaa roskiin muistin lukeneeni jämäpuurosta tehdystä leivästä. Päätinkin googlailla vähän ohjeita ja testata sellaista. Muutenhan tosiaan olisin puuron roskiin nakannut. Onneksi testasin, sillä tästä "kaurarieskasta" tuli tosi hyvää, vaikka hienolta ei näytäkkään. Ohjetta tuunasin meille sopivaksi gluteenittomaksi. Tähän käy myös vehnäjauhokin. Tätä voi kuulemma tehdä myös jämäperunasta ja riisistä. Nekin menee testiin kunhan sellaista pääsee käymään :)

Kauniilta ei näytä, mutta maistuu herkulliselta!

Gluteeniton kaurarieska

3 dl kaurapuuroa
2dl maitoa
2dl Sunnuntai gluteeniton jauhoseos
2tl suolaa

Pinnalle voita

Sekoita puuro,maito,jauho ja suola keskenään tasaiseksi seokseksi. Mieluiten löysää taikinaa kuin kiinteää. Skippaa seos leivinpaperin päälle noin sentin kerrokseksi ja lisää pinnalle voinokareita. Paista uunissa 220 asteessa noin 30min. 

NAUTI!

torstai 2. lokakuuta 2014

Maidon luovuttaminen


Ajattelinpa hiukan kertoa millaista maidon luovuttaminen on tällä hetkellä Oulussa. En ole kuin vasta ensimmäisen maitolastini antanut kuljettajalle, mutta voinpa ainakin kertoa kuinka oma luovutus urani on lähtenyt käyntiin.

Kaikkihan lähti siitä kun parikin tuttavaani luovuttivat maitoa ja kertoivat kokemuksistaan. Ja tytön saadessa osastolla luovutettua maitoa valohoidon ajan, päätin minäkin kantaa oman korteni kekoon ja luovuttaa jos maitoa tarpeeksi tulisi.

Nappasin jo osastolta mukaani Äidinmaitokeskuksen numeron ja soitin pari viikkoa synnytyksen jälkeen sinne. Suositeltava aloitusaika luovutukselle on ennen 2kk täyttymistä synnytyksen jälkeen. Luovuttaa voi suunnilleen 6kk ajan. Joissain paikoissa on otettu tuonkin jälkeen maitoa vastaan, mutta tarkemman tiedon saa itse maitokeskuksesta.

Kävin juttelemassa ja täyttämässä kaavakkeen, sekä antamassa verikokeen. Sain heti mukaani steriilejä maitopulloja,käsidesiä ja tarralappuja. Jokaiseen pulloon tulee merkitä oma nimi ja lypsypäivä. Sovimme maidon noutamisen tapahtuvaksi 2 viikon välein maanantaiaamuisin. Kuski käy tiettyinä päivinä tietyllä alueella 2vkon tai viikon välein.

Maitopulloja voi täyttää vuorokauden ajan, jonka jälkeen ne pakastetaan. Maitopullot annetaan kuskille mukaan suoraan pakkasesta. Kylmää ja vastalypsettyä maitoa ei saa sekoittaa keskenään, vaan lypsetty maito kylmennetään jääkaapissa ennen pulloon lisäämistä. Säilytys tapahtuu jääkaapin takaosassa, ei ovessa. Maito tarkistetaan labrassa (?) ja ainakin minulle soitettiin ja kerrottiin maidon menneen luovutukseen. Eli kelpasi eikä kaadettu viemäristä alas :) Hyväksytystä maidosta maksetaan 20e litralta.

Hygienia on todella tärkeää, kädet pitää pestä saippualla ja rintakin pestään lämpimällä vedellä. Ennen pumppaamista pitää vielä hinkata käsiin käsidesiä. Pesen pumpun jokaisen kerran jälkeen astianpesuaineella ja steriloin sen keittämällä 5min.

Maitokeskuksesta on mahdollista lainata 50e takuuta vastaan sähköistä pumppua. Minä en vielä pumppua saanut sillä kaikki ovat menossa, joten pärjäilen omalla käsipumpullani. Suurin homma on tuossa steriloinnissa, ja olen miettinytkin hankkivani toisenkin käsipumpun. Silloin ei tarvitsisi kokoajan olla pesemässä välineitä. Helpoiten olen herunut pumpulle yöllä. Imetän tyttöä vain toisesta rinnasta ja tyhjennän täyden rinnan pumpulla. Tämä on itselle toimivin tapa, ainakin tällä hetkellä. Saatan pumpata tytön päikkäriaikaan uudestaan. Saaliini oli alussa aika pieniä n. 30ml ja pakastin ne minigrip-pusseissa mukaan annettavaksi. Pulloihin kun menee 4dl, ja ne toivotaan olevan ainakin puolillaan jottei pakkasesta mene turhaan tilaa. Nyt olen saanut saaliiksi jo usein yli desin, joten määrä kyllä kasvaa kunhan juo tarpeeksi ja kehtaa pumpata (ja antaa lapsen tietenkin imeä).

Toivottavasti tästä oli apua mahdollisille uusille luovuttajille. Kysyä saa aiheeseen liittyvää ja koitan vastata parhaani mukaan. 

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

1kk neuvola

Käytiin tänään Pikkuisen ensimmäisellä neuvolakäynnillä, jos kotikäyntiä ei lasketa. Yritin saada tytön nukahtamaan hiukan aiemmin, sillä hän nukkuu yleensä pitkät päikkärit 12-15 välillä. Mutta enpäs siinä onnistunut ja tietenki hän nukahti klo 12, ja aika oli 12.30. Noh tyttö heräili itsestään 12.45 ja saatiin mitat otettua ja heijasteet kokeiltua. Tytöllä itketti kovasti ja hamuili nyrkkiään niin ahkerasti, että korkkasin neuvolan odotusaulan imettämällä siellä. Tyttö lopetteli parikin kertaa imemisen nukahtamalla, mutta kun yritin takaisin vaunuihin nostaa hänet alkoi kauhea itku. Hän itki niin raivokkaasti, ettei melkein happea saanut. Melkein tunnin oltiin siellä aulassa ja imettelin, ja yritin tutin avulla rauhoittaa vaunuihin.. Paskat onnistunut :D

Vihdoin kun tyttö rauhoittui jotenkin vaunuihin, hyökkäsin äkkiä ulkoilmaan. Missä neiti päätti sitten jatkaa itkemistä..kävelin tuon alle kilsan matkan tyttöä kantaen. Juuri kotiovella hän sitten nukahti vähäksi aikaa, mutta heräsi melkein heti. Sain itse siinä syötyä ja päätin nukuttaa tytöt kunnolla päikkäreille..Noh tässä sitä vieläkin "nukutetaan" tyttöä rinnalla, hän on kohta kaksi tuntia viihtynyt rinnassa kiinni. Hän havahtuu heti kun irrottaa otteensa..Mikähän tässä nyt on? Onko menty liian väsyneeksi eikä anneta itsensä nukahtaa? Vai onko tässä viiden viikon kohdalla tiheän imun kausi? Tiedä häntä, mut tää päivä menee sit tissitellessä. Enpä valita sillä tää on omalle kohdalle mukavaa, harmi vaan katsoa väsymystään itkevää rakasta :/

Imuttelija


Neuvolakuulumiset 

Tyttö 4 viikkoa ja 3pvä vanha
Pituus 54,8cm (51cm)
Paino 4840g ( 3940g 2vko iässä)
Pää 38,6cm (37cm)

Hienosti on tyttö kasvanut rintamaidolla, melkein puoli kiloa viikossa :) Varhaisheijasteet ok, iho siisti vaikkakin hormoninäppylöitä on tullut reilusti. Hoitaja oli kirjoittanut ihanasti neuvolakorttiin: Tyytyväinen tyttö! Tarkkaavaisesti katselee, ensimmäisiä hymyjäkin tullut. Varhaisheijasteet +, jäntevyys hyvä. Rintamaidolla hienosti kasvaa! Silmät, suu, napa siistit. Kasvoilla hieman hormoninäppyä. Kaikki kunnossa, hyvin hoidettu vauva!

Hoitaja ei ollut meiän oma th, mutta onneksi tuo oli ihan mukava ja jäi hyvät fiilikset käynniltä. Kuulemma ei ollut vauvan eikä minun suhteen huolta, niin kuin ei minullakaan kyllä ole. Pienestä väsymyksestä huolimatta Pikkuista on ihana hoitaa, eikä tämä tunnu liian raskaalta. Tietenki helpottaa kun mies on apuna hoitamassa, isot peukut teille yksinhuoltajille! Supermutseja olette kun jaksatte/pystytte hoitamaan lapset yksin.