Itkuinen yö

Lämpimät tervetuloa toivotukset uusille lukijoille!

No tulihan sitä neidillä itkuakin jo vähän kehiin. Oon ensimmäiset viikot ihmetellyt hyvin nukkuvaa tyttöä ja pyrkinyt tietenkin nauttimaan asiasta. Viime yönä pärähtikin sitten ensimmäinen itkuinen yö, jolloin heräiltiin tunnin-kahden välein itkemään. Raukalla selvästi mahavaivoja :(

Syötin, röyhtäyttelin, hieroin pientä massua ja otin lopulta viereen nukkumaan. On vähän paska mutsi -fiilikset kun mietin olenko omalla ruokavaliolla saanut toiselle vatsanpuruja. Nyt lentääkin ruisleivät ja omenat vähäksi aikaa pois ruokavaliosta, jospa se auttaisi, Apuna toivottavasti ovat myös nuo d-vitamiini ja maitohappobakteeri -tipat. On kyllä sydäntä raastavaa katsoa kun toinen selkä karrella yrittää päräyttää kaasuja pois.

Tyttö on kyllä reipas tapaus, ollaan käyty jo kerran kaupungilla ja hän nukkui koko reissun ajan. Myös kävelylenkeillä hän on nukkunut autuaasti. Muutenkin on iltapäiväunet pidentyneet ja ruokailutahti vähentynyt, mutta nälkäiseltä ei onneksi vaikuta. Kait sitä maitoa tulee sitten tarpeeksi.

Oon myös iloinen kuinka jo pystyn kävelemään pitempiä lenkkejä, MELKEIN kuin en olisi synnyttänytkään. Onneksi oman kehon vointi paranee, niin voi paljon huolettomammin tyttöäkin hoitaa kun ei tarvitse jokaisella istumaannousulla irvistää.

Jos jollain sattuu olemaan hyviä vinkkejävauvan ilmavaivojen vähentämiseen, niin vinkatkaa heti :)

Äidin keho

Raskausaika ja synnytys on melkoista myllerrystä naisen kehossa. Siihen vielä lisättäköön synnytyksestä palautuminen, sekä mahdollinen imetys, niin johan tuntuu oma keho oudolta. Mutta vaikka peili näyttääkin erilaisempaa kuvaa, niin olen todella ylpeä kehostani.

Viimeinen masukuva

Se jaksoi hienosti 9kk kasvattaa rakastamme, vaikka välillä itsestä tuntui kipeältä ja siltä, että saako vauva kaiken tarvitsemansa hyvään alkuun elämässä. Keho sai aikaiseksi terveen, isokokoisen tyttövauvan joka tuo todella paljon iloa elämään jo nyt! Vaaleanpunaista vauvahattaraa täynnä tämä pää.

Keho suoriutui kivuliaasta synnytyksestä, ja on lähtenyt mukavasti palautumaan siitä. Painokin on alkanut tipahtamaan pelkällä imetyksellä. Ja rinnathan ne vasta mahtavat onkin. En voi uskoa, että näillä voi ruokkia tuollaisen pienen ihmisen :) Hullu minä kannustaa itseään kun saa pumpattua maitoa pakkaseen ja toivottavasti luovutukseenkin. Jos minulla on mahdollista auttaa jotain nälkäistä pikkuista saamaan mahansa täyteen, niin totta kai pumppaan keskellä yötä maitoa luovutukseen.

12pvä synnytyksestä

Kaiken kaikkiaan tämä raskaus on saanut minut hyvin tyytyväiseksi omasta kehosta. Eihän tässä missin mitoissa olla, mutta se ei haittaa sillä kehoni on saanut aikaiseksi jotain täydellistä.. Meiän pikkuisen <3

Joten halatkaa ja rakastakaa kehoanne!

Kotikäynti neuvolasta

Vuhuu! Ollaan oltu tyttären kanssa tasan viikko kotona :) Nopeasti hurahtanut viikko onkin, sillä vierailijoita on käynyt ja ollaan tutustuttu toisiimme oikein urakalla. Neitokainen on osoittanut hurjat yöunilahjansa nukkumalla kahtena iltana jo peräkkäin 4-5h, ennen kuin syö. Ja miehän olen hiukan huolehtinut tästä, mutta onneksi kotikäynnillä saatiin positiivista tietoa tytön kasvusta.


Tosi hyvin meniki tuo käynti, vaikka se aikaisin aamulla olikin 8.30. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan piti herätys pistää päälle, vaikkakin heräsin sitä ennen jälleen. Th toi mukanaan kolme isoa pakettia: Libero-laukun ja paketit Ainulta ja Pampersilta. Innokkaana aukaistiinki heti terkkarin lähettyä pakkaukset :)

Pakkauksista löytyi vauvanhoitotarvikkeita ja iso kasa erilaisia ohjevihkosia. Ei näköjään tarvikkaan välttämättä heti tuttipulloja itse ostaa, kun kerran Ainu sellaisen tarjoaa ilmaiseksi. Vink vink oululaiset :) En tiedä saako joka neuvolasta tuollaisen arsenaalin lahjaksi. Niin ja saatiin kasa ohjelappusia neuvolastakin :)

Mutta niin sitten neitokaisen kuulumiset;

Paino 3940 g , syntymäpaino ylitetty :) Se oli siis 3935g

Varhaisheijasteet ok, aukile ok, kaunis iho, Suu, silmät ja napa siistit. Rintamaidolla paino hienosti nousussa. D-vit+ ulkoilu ohjeistus. Ihana, tyytyväinen vauva

Tyttö antoi hoitajan reippaasti tutkia asiat, vähän naama meni ryttyyn osasta tutkimuksia. Mutta itkuitta meni kuitenkin. Tuo th on kyl tosi mukava ja reilun tunnin aika vierähti tosi nopeasti.

Käytiin kotikäynnin ja viikko kotona kunniaksi syömässä viereisessä kiinalaisessa buffettia. Oli tosi hyvää (en ois uskonut et tulinen kala on hyvää) ja syötiin kyl aika vauhdilla kun jännättiin herääkö tyttö :D Ei käynyt ku vähän hereillä ja tutilla sain kotia asti rauhoittumaan.

Eli meille kuuluu melkein luvattoman hyvää :) Baby bluesit tuntuu olevan jo mennyttä ja tulevaisuus ja nykyhetki hymyilevät todella kauniisti. Miksei tätä ole aiemmin tehnyt?

Viikon vanha

Tuntuu hurjalta ajatus, että pikkuinen on ollut elämässämme mukana vasta reilun viikon. Tuntuu kuin hän olisi aina kuulunut elämään, vaikka rutiinit vielä hakevat paikkaansa. Onneksi neiti on helppo hoidettava, joka itkee vain nälkäänsä tai vaipanvaihtotilanteissa (jos hänet on uniltaan siihen herätetty).

Viikossa on tapahtunut paljon: vauva on syntynyt, ollaan kumpikin synnytty vanhemmiksi, rakas ollut erossa päivän sinivalohoidossa bilirubiinien takia, refleksihymyt ovat salvanneet äidin sydämen, imetys on lähtenyt hyvin käyntiin ja vieraita on käynyt vauvaa ihailemassa. Baby blues saa minut itkemään todella herkästi ja näkemään painajaisia, mutta toivon ettei sitä kestäisi kauaa. Onneksi mies on todella ymmärtäväinen tilannetta kohtaan. Yöunet ovat pysyneet hyvinä, sillä neiti nukkuu kapaloituna 3-4h välejä, joten hän herää yöllä vain 2krt. Helpolla ollaan siis päästy :)

Imetys on pistänyt nälkävaihteen ihan uusille kierroksille, voisin syödä kokoajan. Yölläkin käyn imetyksen jälkeen syömässä vähän, ettei tulisi heikko olo. Mutta paino näyttää putoavan ihan mukavasti, nyt on viimeisimpään neuvolakäyntiin verrattuna kadonnut 5kg. Synnytys turvotti paljon, mutta nyt se alkaa kadota. Että tällä menolla saadaan nuo parinkymmenen kilon lisäys katoamaan melkoisen helposti :)

Sellaisia kuulumisia täältä, koitan keretä pari kertaa viikossa kertoa kuulumisia. Mutta nautin nyt kuitenkin täysillä kullanmurusta <3

Synnytyskertomus

Tykkäsin odotusaikana lukea synnytyskertomuksia, joten tässä omani. Vähän alkaa jo muistot haalistumaan, mutta sairaalasta saadun kertomuksen avulla sain tälläisen pätkän kasaan :)

Eli viime viikon tiistai yönä lähdettiin synnyttäjien vastaanottoon, sillä epäilin lapsiveden menoa ja muutenkin olo oli et nyt pitää tsekata tilanne. Testit olivat negatiivisia, mutta vauvan sykkeet alarajoilla, joten  jouduin jäämään yöksi jotta seuraavana aamuna seurataan tilannetta. Keskiviikkona sitten lapsivesitestit näyttivät vieläkin negatiivista, mutta ultran mukaan kohdussa oli vähän lapsivettä. Ja koska strepto oli positiivinen päätettiin jättää minut osastolle ja aloittaa käynnistys. Vauvan sykkeitä seurattiin tosi ahkerasti sillä ne pyörivät melkoisen paljon 100-120 välillä, matalaa tasoa siis. 

Keskiviikkona aloitettiin cytotec suullisena, sain 50mg annoksen yhdesti ja sitten nukuinki torstaihin. Lievää supistelua vain tuli. Torstaina annos tuplattiin 100mg ja sain muistaakseni kaksi tablettia, ja jälleen jonkin verran supistelua, mutta ne laantuivat helposti. Onneksi tilanne kehittyi kuitenkin ja perjantaina pistettiin ballonki, joka aiheutti 45min järkyttävät kivut poistuen sitten nykäisemällä. Illalla huomattiin että olin avautunut 3-4cm, eli ballonki hoiti asiansa 

Pääsin kotiin perjantai-lauantai väliseksi yöksi, koska olin väsynyt osastolla huonosti nukkumiseen. Lauantai aamuna jälleen takaisin sairaalaan ja synnytyssaliin pääsin klo 11. Siinä odoteltiin supisteluita ja kätilöitä. Oli todella kiireinen päivä ja yö ja alun kaksi kätilöä eivät käyneet kuin kääntymässä huoneessamme. Kolmelta puhkaistiin kalvot ja lapsivettä alkoi tulemaan normaalilla tavalla.Mutta vasta 19.30 aloitettu oksitosiini alkoi avaamaan paikkoja. 20.30 alkoi kunnon supistelut ja sitten 00-02 sain epiduraalin sillä kivut alkoivat olla melkoiset. En pystynyt enää selviytymään niiden kanssa ilokaasun ja ääntelyn ja liikkeen avulla. 

Saatiin nukahtaa vähäksi aikaa, kunnes heräilin kovaan tärinään ja kipuun oikeassa lantiossa. Kutsuin kätilön jonka mukaan olin täysin auki. Sain alkaa ponnistelemaan ja se auttoikin kipuihin ihanasti. En kuitenkaan saanut neitiä yksin ulos koska aloin väsymään, vaan pyysin apua. Neidin sykearvot alkoivat myös romahtelemaan, joten synnytystä vauhditettiin imukupin ja epparin avulla. Rakas syntyikin sitten kahdella ponnistuksella. Muistelin että ponnistin yli tunnin, mutta sairaalan kertomuksessa lukee 10min. Mutta onneksi minulle hoksautettiin että se olikin jälkeisten tulemisaika :)

1.vaiheen kesto 7h 15min

2.vaiheen kesto  50 min

3. vaiheen kesto 10 min

Melkoinen rupeama, mutta rakas on kyllä niin täydellinen että on kaikkien kipujen arvoinen. Ja olisin peräti valmis heti kärsimään uudestaan nuo kivut rakkaan vuoksi. Rakas syntyi siis rv 39+3. Hän on heti alusta asti ollut jäntevä ja kannattelee omaa päätään jo hyvin. Silmätkin oli heti auki synnyttyä :) Meiän reipas rakas <3

Hattarapään vinkkejä kotiintuloon

Pää on ihan vaaleanpunaisessa vauvahattarassa, mutta haluanpa heti jakaa teille vinkkejä joita kannattaa huomioida ennen kotiintuloa vauvan kanssa.

Varaa jääkaappiin tai pistä mies ostamaan keräkaalta. Se on loistava apu rintojen kivistykseen maidon noustua.

Osta reilusti varastoon paksuja terveyssiteitä, ellei miehesi satu olemaan ammattimainen terveyssiteiden ostaja. Sairaalassa on käytössä Tena Lady -suojat, tai ainakin OYS:ssa on.

Vesipullo josta voit juoda asennossa kuin asennossa, sporttikorkillinen on melkoisen näppärä. Imettäessä tulee sen verran kova jano, että vettä pitää olla lähellä.

Varaa sairaalaan mukaan maitohappobakteereita. Itse ainaki tunsin voivani paremmin näidenkin avulla, koska sairaalassa ollessa syödään melkoisesti särkylääkkeitä. Siis eihän kaikki syö, mutta itse jouduin syömään kipujen takia.

Mutta ennen kaikkea nauti vauvasta, sen tuoksusta, ilmeistä ja mahan kurinasta. Pikkuinen muuttuu parissa päivässä jo vähän erinäköisemmäksi, joten ihailua ei koskaan ole liikaa :)

Kulta tuli kotiin

Kuten blogihiljaisuudesta voi päätellä on hän saapunut maailmaan! Meiän pieni rakkauspakkaus syntyi käynnistettynä 31.8 klo 4.05. Painaen 3935g ja ollen 51cm pitkä. Iso ja jäntevä rakas tyttömme, ja laskettu aika on vasta tänään täynnä :)

Laskettuna aikana siis meiät laskettiin kotiin. Oltaisiin jo tiistaina päästy, mutta neidin bilirubiinit nousivat joten pientä jäätiin vielä parantelemaan pariksi päiväksi. Olo on nyt todella onnellinen ja herkillä mennään, ei ole parempaa tunnetta kun kantaa pikkuinen omaan kotiin. Nyt nautitaan kotielämästä oikein urakalla pitkän osastolla olon jälkeen.