Meiän häät: 2 viikkoa häihin!

Elokuu kääntyi esiin seinäkalenterissa ja silloin se jysähti taas tajuntaan. Häät on ihan pian! Häämatka on ihan pian! Tyttären synttärit on ihan pian! Tästä tulee melkoisen euforinen elokuu, sillä tämä kuukausi sisältää niin paljon onnellisia ja isoja asioita :)

Häävalmistelut alkavat olemaan jo hyvällä mallilla. Nyt lähinnä vain ostellaan sellaisia asioita, joita ei aiemmin kannata ostaa ja lyödään lukkoon viimeisiä asioita. Huikeaa :) Vuosi on kulunut nopeasti häiden suunnittelun osalta ja olo on tämän suhteen hiukan pöllämistynyt. Olenko kerennyt nauttia häävalmisteluista? Kummasti asiat ovat valmistuneet, mutta aika vähän on ollut sellaista oloa et ihanaa järkkäillä ja askarrella. Olisi varmaan kannattanut pitää ne häät ennen kuin tekee pikkuapurin :D

Häämatkaa odotamme innolla ja se on samalla Tyttären ensimmäinen ulkomaanmatka. Neitokaiselle on löytynyt alennusmyynneistä aivan älyttömän söpöjä kesävaatteita, joita ei vielä Suomessa ole päästy kokeilemaan. Vähän meinaa jännittää miten pärjätään Espanjan kuumuudessa, mutta onneksi asuntomme on viihtyisän näköinen. Joten voimme kuumimpaan aikaan viettää siestaa siellä.

Tytär täyttää elokuun viimeinen päivä vuoden! Meidän pieni vauveli on jo nyt touhuava taapero, mutta äiti ei helly puhumaan kuin vasta sitten taaperosta. Meiän vauva <3 Meillä muuten kävellään ilman tukea ja päivä päivältä pitempiä matkoja.

Päivät ovat  niin touhukkaita, ettei niissä pysy kunnolla perässä. Siksi tässäkin postauksessa tulee vain nämä pari kuvaa. Koetan saada itseäni niskasta kiinni ja tehdä kuvapostauksen hääjutuistamme tässä parin viikon sisällä.

Kukkien suunnittelua pöydälle. Päädyttiin tuohon oikeanpuoleiseen lasiseen.

Tyttären ihana morsiusneitomekko. Hänelle tulee tähän vielä valkoinen bolero, mutta juhlakengät on vielä etsinnässä!

Mummolaan me ajelemme näin

Ennen häitä päätimme lähteä kesälomareissulle mummoiloihin. Ensiksi vierailtiin minun kotonani jossa herkuteltiin mansikoilla. Saimme samalla nauttia hyvästä säästä ja puiden pinoamisesta.

Nyt ajellaan juuri miehen kotiin eli Rovaniemen mummolaan. Sää ei vielä suosi mut eihän se koko viikkoa voi sataa? Ainakin heti ensimmäisenä aamuna aurinko pilkistää pilvien takaa ☺

Tytär nukkui reippaasti suurimman osan matkasta ja herättyään höpötteli äitiä ja isää. Kunnes meinasi alkaa kyllästyttämään istuminen. Onneksi kyllästymiseen auttaa kun saa puhua puhelimeen samalla kun ajaa omaa autoa. Huonompaa liikennekasvatusta tämä 😄

Täällä Rovaniemellä Tytär on jatkanut kävelyharjoittelua yhtä ahkerasti mitä Pudasjärvellä aloitti. Miehen kanssa ollaan arveltu et kotiin mentäessä meillä on itsekseen kävelevä tyttö. Hui! Ryömimistäkin hän harjoittelee.. vaikka se ei ole yhtä kivaa kuin kävely. Ainakin siihen malliin alkaa huutelu jos mahallaan on mielestään tarpeeksi ollut. 

Meiän pieni seikkailija ♡

Mitä lahjaksi 1 vuotiaalle?

Olen alkanut jo suunnittelemaan neitokaisen 1- vuotissynttäreitä, koska juhlimme häntä lähes heti häämatkamme jälkeen. Häämatkalla aiomme virallisena syntymäpäivänä tehdä jotain spesiaalikivaa, mutta totta kai Suomessakin juhlitaan suvun ja ystävien kanssa. Lähestyvien synttäreiden vuoksi, olen pohtinut mitä kaikkea yksivuotiaalle kannattaa antaa lahjaksi. Luvassahan on muidenkin synttäreitä kuin meiän Tyttären, joten ajattelin jakaa teille ajatuksiani mahdollisista lahjoista :)

Duplot

Duplot on näitä legoja isompia rakennuspalikoita, jotka sopivat oikein hyvin yksivuotiaalle. Näitä ei lapsi pysty nielemään ja leikkimisiloa riittää pitkäksi aikaa. Rakenteluleikit sopivat tytöille ja pojille yhtä hyvin, ja valikoimaa on paljon. Näitä on edullisempia ja kalliimpia paketteja :)

Nuppipalapelit

Nuppipalapelit ovat tosi monikäyttöisiä, niitä voi hakata, syödä, piilotella, tiputella pöydältä alas. Ja voihan niillä isompana myös leikkiä. Hoksasin että nuppipalapelit menisivät aika pienelläkin, sillä Tytär on kirjastoreissuilla innoissaan tutkinut siellä olevia palapelejä. Nämä on vielä siksikin kivoja kun näitä on eri teemaisia, löytyy jokaiselle jotain :)

Haalarit/vaatteet

Vanhemmat varmasti arvostaisivat haalaria lahjana, lapsi ei ehkä niin paljon. Mutta nämä ovat kyllä usein sen verran arvokkaat hankinnat, että harvemmat näitä ostaisi. Plus pitää muistaa mikä vanhempien maku on vaatteiden suhteen :)  Tähän samaan syssyyn tulee sitten vaatteet, joita tarvitaan aina.

Taaperokärryt

1-vuotiaat opettelevat kävelemistä tai jotkuthan jo kävelevätkin. Niin taaperokärryt ovat oiva lisätuki kävelyyn ja niiden kyydissä on mukava istuskella. Näihin saa sitten kans laiteltua kaikkea tärkeää kyytiin jota voi lykätä pitkin kotia.

Soitin

Soittimet ja muut meluavat asiat, vau! Ne saa ainakin meiän tytön innostumaan, ja nämäkin on pitkäikäisiä jos soittimista pitää hyvää huolta. Mikäs sen kivempi kuin soittaa ja laulaa yhdessä? :)

Kirjat

Erilaiset kirjat ovat ihan mahtavia :) Äänikirjat toimivat erityisesti näin pienillä, jotka eivät vielä jaksa kuunnella kirjan tarinaa kunnolla. Värikkäät ja selkeät kuvat ovat hyviä pienille sanoja opetteleville lapsosille :)  

Ei tässä nyt mitään kauhean erikoisia ideoita tullut, mutta toivottavasti tästä on jollekulle hyötyä :) Kannattaa aina varmistella vanhemmilta lapsen vaatekoko, jotta ei tule ostettua liian pientä vaatetta. Jos yhtään epäilyttää koko niin kannattaa ottaa kokoa isompi, lapsi varmemmin kasvaa kokoon kuin kutistuu ;) 

Onko teillä lisää ideoita hyviksi lahjoiksi?

Tytär 10kk

Tiistaina poksahti jo kaksnumeroiseksi neitokaisen ikä. Hurjaa! 10kk kunniaksi käytiin ostamassa hänelle oma pyöränistuin ja kypärä. Ja käytiin heti koeajolla kirjastossa Tyttären kanssa. Tunsin selässäni rahinaa kun pää vain kääntyili tytöllä ja välillä hän huokaili jotain. Ei tainnut olla turhan erikoista kun ei ilmekään värähtänyt kyydissä 😄 

Tytär on oppinut kävelemään tukea vasten. Hän kävelee jo huoneista toisiin seiniä pitkin. Onkin mahtavaa hoksata, että neiti on kadonnut olohuoneesta eteiseen ihailemaan itseään peilistä ja nauramaan peilikuvalleen. Sormella hän on myös oppinut osoittamaan ja vilkuttaa välillä hienosti. Sanoja tulee jo: äiti, ihii (isi) , kakka, Nepku, nam ja hyvä. Nuo ainakin tulevat selkeästi ja oikeissa kohdissa. 

Neuvolassa käytiin ottamassa jo mpr-rokote sillä lähdemme koko perhe häämatkalle elokuussa. Halusimme aikaistaa ottoa jotta hänellä on parempi suoja taudeille. Samalla mitattiin pituus ja paino ja Tytär onkin 75cm pitkä ja 12,7kg ☺ 

Hampaita hänellä on jo viisi puhki ja kaksi on tulossa ihan juuri läpi. Ja hienosti osaa käyttääkin näitä hampaitaan syömisessä ja ihmisten puremisessa. Ainakin isi ja äiti on saanut monet purut palkaksi halista ja pususta. 

Tytär on reipas neitokainen jolla on vierastusta vähän ilmassa, erityisesti silloin kun väsyttää.. silloin kelpaa vain äidin syli ja mieluiten eri huoneeseen meno. Kumpa tämä vaihe menisi ohi ennen häitä. Niihin on enää kuusi viikkoa! 

Seikkailemassa olohuoneessa 

Ekoja sanoja

Voi..meillä puhutaan jo sanoja. Tai siltä se ainakin kovasti vaikuttaa. Tytär on nimittäin pariin otteeseen oikeassa paikassa käyttänyt oikeaa termiä..ja se on KAKKA.

Hän istuskeli ensin potalla ja sitten sanoa tokaisi kakka . Sitten yhdessä kiherrettiin sanalle :D Seuraavan kerran hän istuikin syöttötuolissa ja naama punaisena ähisteli ja taas tuli kristallin kirkkaalla tyttöäänellä kakka. Miehen kanssa äimisteltiin ja Tytär hokee sanaansa uudestaan ja uudestaan, ja jälleen nauramme kaikki. Nyt on alkanut tuon sanan hokeminen vaipanvaihtotilanteissa. Meiän nuppusen ekoja kunnollisia sanoja. Paitsi kyllä äitiä on aiemminkin sanottu, lähinnä silloin kun itketään äidin perään.

Eipä meille sen erikoisempia, punkki taisi olla vain säikäytys ja flunssa näyttää pysyvän kurissa. Jos flunssaa nyt onkaan, koska kulmahammas pilkottaa jo komeasti suussa!

Punkki!

Eilen oli oikein kiva päivä käydä Haaparannassa hiukan hääostoksia tekemässä koko perheen kanssa. Tytär ei nukkunut kunnolla ja Ruotsin puolella kitistiin koko ajan. Päätimme käydä vielä reissun päätteeksi miehen kaverin synttäreillä hänen mökillään. Mökki oli todella kivalla paikalla veden ääressä metsän keskellä, mutta olisin ehkä jättänyt käymättä jos olisin tiennyt kuinka paljon punkkeja siellä oli. 

Tytär ihan tyytyväisenä unien jälkeen katseli sylistämme kun näytimme paikkoja hänelle mökillä. Sitten nautimme todella hyvää vegaanista suklaakakkua lasitetulla terassilla ja Tytär pääsi ihmettelemään siksi aikaa lattialle menoa. Vissiinkin tuossa vaiheessa pomppasi hänen pipoonsa punkki, jonka nappasin nopeasti pois ja tapoin. Säikähdin jo vähän kun tarkistettiin, et jep..punkki oli. Tsekkasin hänen päänsä, korvantaukset ja kädet. Melko pian tämän jälkeen lähdimme ajamaan kotiin, tunnin sisään olimme kotipihalla jossa huomasin että Tyttären korvan alla oli punkki kiinni! 

Kiireen vilkkaa juostiin sisälle ja irroitin punkin pinseteillä Tyttären huutaessa hirmuisesti. Onneksi punkki lähti helposti irti ja näytti kokonaiselta. Punkin purema desifioitiin ja säikähtynyt tyttö tyynnytettiin maidolla. Sillä aikaa mies datasi netistä tietoa kuinka punkin purema hoidetaan. Onneksi sen mukaan borrelioosi ei kerennyt tarttua, sillä punkki ei ollut kuin max tunnin kiinni ja saimme sen pois. Puremakohdassa oli tänään enää pieni punainen täplä jota nyt seuraamme kasvaako.  :( 

Nyt kaikki peukut pystyyn että ei tule mitään! Oon vieläkin järkyttynyt kuinka  noin pieni ötökkä voi saada näin suuren kuolemanpelon aikaiseksi. Punkit sucks..

Tytär 9kk

Nyt on Tytär ollut pitempään tällä puolella massua.Kohta on jo eka  vuosi takana!

Tytär on oppinut taas vaikka ja mitä. Hän osaa etsiä kissan, kun kysytään" Missä kissa?". Hän osaa myös sanoa Nepku eli Nekku.. Joka on kissan nimi. Tytär taitaa pikkaisen tykätä kissasta :) Myös äiti ja isiih tulee hienosti. Jokeltelua ja ääneen nauramista tulee usein. Hän vaikuttaa olevan jutteleva tyyppi kunhan on ensin saanut ihmetellä uutta tilannetta rauhassa.

Hän myös seisoo jo tukevasti tukea vasten, mutta ei vielä itse nouse seisomaan. Hän ei myöskään ryömi tai konttaa, tai no ryömii hän välillä vahingossa. Mutta kun häntä koettaa houkutella niin hän yleensä suuttuu. Istua hän osaa jo todella hyvin ja osaa laskeutua istualtaan pois itse, suojaheijasteet löytyvät joka suuntaan. Kävelytuoli on todella rakas, vähän liiankin rakas. Huolettaa välillä että kuinka takapakkia motorinen kehitys sen takia menee, mutta sen kävelytuolin avulla saan ruuat tehtyä ja pyykit pistettyä kuivumaan. Tytär viihtyy lattialla silloin kun siellä ollaan kaverina.

Syömisessä ei ole ongelmaa, jos ei meinaa iltapuuro mennä syötettynä alas annan hänelle tutkittavaksi jotain. Siinä samalla saan lapottua ruokaa suuhun. Päivällä hän syö usein sormiruokaa ja reissussa sosetta. Yöunet ovat nyt parina yönä olleet ruhtinaallisen hyviä! Hän ei herää kuin vasta aamuyöstä syömään ja herätysjuttelu alkaa vasta puoli seiskalta. Ihanaa!

Tälläistä kuuluu meiän pienelle cupcakelle <3