Hyvää imetysviikkoa!

Tämän imetysviikon kunniaksi päätin kertoa oman tarinani imetyksestä. Mielestäni monenlaiset jaetut tarinat tukevat omalta osaltaan muita imettäviä ja haluankin jakaa oman onnistuneen imetystarinani. Lähipiirissäni olen nähnyt monia onnistuneita imetystaipaleita, joten olen alusta asti positiivisesti suhtautunut siihen. Toki raskausaikana mietiskelin omaa onnistumistani ja luin paljon eri tarinoita imetyksistä. Koetin niistä ja imetyksen tuen sivuilta ammentaa paljon tietoa jotta mahdollisuuteni onnistua paranisivat.

Sitten tulikin synnytys ja ensimmäinen imetys ja se sujui todella hyvin. Vaikka en tehnytkään kaikkea niin kuin olisi pitänyt eli mm. pitänyt ihokontaktia tunteja päivittäin tai antanut lapsen ryömiä rinnalleni, niin imetys lähti hyvin käyntiin.

Tytär on aina kasvanut maidollani hyvin ihan plussakäyrille asti, joten alun epävarmuuden jälkeen uskoin sen ettei hän näe rinnalla nälkää. Paria harvaa kertaa lukuunottamatta hän on pelkästään juonut äidinmaitoa. Vastike ei hänelle ole kelvannut ja oikeastaan hyvä niin, sillä hän oireilee kananmunasta ja maidosta. Ties millaista olisi ollut jos vastike olisi pistänyt hänen mahansa kipeäksi vauvana. Jouduin varomaan liian kananmunan ja omenan syömistä siihen asti kunnes Tytär aloitti kiinteät.

Imetys on mennyt mutkattomasti ja rennosti vaikka välillä olo on kuin lehmällä. Mutta tämä on lyhyt hetki elämästä ja olen ylpeä tästä :) Onnistuin jopa luovuttamaan maitoa sitä tarvitseville pikkuisille. Imetän vieläkin Tyttären ollessa kohta 1v 2kk ja en vielä osaa sanoa milloin lopettelemme tätä. Yöimetyksille olemme sanoneet jo ei, mutta aamuyön imetystä en vielä ole jaksanut lopettaa.

Haluan sanoa kaikille imetyksen kanssa kamppaileville että teette hienoa työtä! Jokainen äidinmaitotippa on lapselle eduksi. Ja vinkkinä tuleville äideille: ottakaa rennosti ja muistakaa että imetysaika on lyhyt hetki elämästä. Nauttikaa.

Retki Koitelinkoskelle

Päätettiin lähteä hyvän syysilman vuoksi käymään Koitelinkoskella. Koski kuohusi oikein komeasti ja kirpsakassa säässä saimme jokainen punaiset posket. Tyttären kanssa testailtiin manducalla kantamista ja olipas se kivaa! Saatiin kaikki rauhassa ihailla maisemia ja Tytär vielä nukahti siinä.

Oli muuten ihana tuntea toisen hengitys selkää vasten, tuli vähän sellainen fiilis mitä raskaana ollessa oli. Eli pystyi tarkistamaan toisen voinnin vain keskittymällä omaan kehoonsa ja sen tuntemuksiin. Tämä ei jää kyllä viimeiseksi metsäreissuksi manducan kanssa.

Luontoretkeen kuuluu ehdottomasti pieni evästauko ja löydettyämme tyhjän nuotiopaikan jäimme siihen. Herkuiksi valikoitui pilkottu omena ja päärynä johon laitoin kanelia päälle. Sitä kun lämmitti nuotiolla niin aah.. ihan huippuhyvää! Jouluisen tuoksuista ja makuista. Suosittelen!

Kaveriksi vielä kahvia joka sai maitonsa hiukan erikoisemmalla tavalla. En nimittäin lähtökiireessä löytänyt muuta vedenpitävää astiaa, joten tytön tuttipullo ajoi asian. Toimi!

Koitelinkoski on Kiimingissä oleva lähes luonnontilainen koskialue, josta löytyy nuotiopaikkoja ja lyhyempiä pitkospuisia reittejä perheille sekä pitempi maastoreitti, jota emme ole vielä käyneet kokeilemassa.

Alue on turvalliseksi tehty ja lasten kanssa voi melko huoletta lähteä sinne nauttimaan kosken kuohuista ja luonnosta. Kesäisin siellä on myös kahvila! Kannattaa siis käydä kokemassa paikka itse.

Aurinkoinen smoothie

Aurinkoisen lauantaiaamun kunniaksi tein pitkästä aikaa smoothieta, josta tykkää koko perheemme. Harmi kyllä smoothie kerettiin juoda ennen kuin mielessä kävi siitä kuvan ottaminen, joten nyt saatte pelkän reseptin. 

Aurinkoinen smoothie

2 annosta

1 banaani

2dl mansikoita

puolikas kurkku

2 appelsiinia

1 avokado

vettä notkistamiseen

Pilko banaani , avokado ja kurkku. Kuori appelsiini ja poista siemenet ja kalvot. Lisää mansikat ja tarpeen vaatiessa vettä notkistamiseen. Sekoita tehosekoittimessa ja nauti!

Oikein aurinkoista lauantaita kaikille!

Tyttären taitoja

Pitää nyt hiukan kirjoitella ylös Tyttären tämän hetkisiä taitoja joita hän ahkerasti harjoittelee. Tytär on nyt 1v ja 1kk

Motoriset

• Tytär pääsee lattialta nousemaan seisaalleen, myös lattialle istuminen luonnistuu paremmin.
• Hän on alkanut kiipeilemään matalille tasoille ja selkeästi rakastaa kun voi istahtaa sopivan korkuiselle istuimelle. (Haaveissa hänelle oma tuoli&pöytä)
• Haarukalla ja lusikalla saadaan jo ruokaa laitettua suuhun.
• Kannet laitetaan paikoilleen näppärästi
• Juoksuaskelia alkaa tulemaan kun oikein kiire on!
• Pallo lentää jo metrin eteenpäin. Aiemmin se vain putosi eteen.

Puhe

• Sanojen lopputavuja matkitaan ahkerasti
• Kiikkaa -sana tarkoittaa kiikkumisen lisäksi ulos menemistä
• Kiijja (kirjaa) luetaan ahkerasti ja kommentoidaan sen sisältöä.
• Ankan,koiran ja karhun murinat osataan sanoa kun näkyy kyseinen eläin.
• Osaa sanoa ei sopivissa tilanteissa 
• Puhetta ymmärretään ja totellaan tällä hetkellä hyvin.

Nukkuminen

• Yöt nukutaan 21-07 välillä. Tytär herää yhdesti noin 4-5 aikaan, jolloin napataan hänet väliimme nukkumaan. 
• Yöunille ja päikkäreille nukahdetaan helpoiten isän kanssa. Äiti on ihan out nukuttamisessa.
• Nukkuu joko kahdet päikkärit (10-11 ja 16-17) ellei hänet saa pidettyä unessa pitemmän aikaa. Eli jos nukkuu esimerkiksi 11-14, niin jaksaa valvoa yöunille asti yksillä päikkäreillä.

Vatsan palautuminen raskaudesta?

Monelle naiselle niin kuin itsellenikin on jäänyt raskauden jälkeen vatsalle ylimääräistä pyöreyttä. Aloin etsimään enemmän tietoa asiasta ja haluankin jakaa nyt teille tietoiskun vatsalihaksista ja siitä mitä niille tapahtuu synnytyksen jälkeen, sekä miten voit treenata vatsan seutua turvallisemmin.

 Raskaus on kova paikka vatsalle; sen lihaksille, jänteille ja ulkomuodolle. Useimmat äidit huomaavat muuten palautuneensa hyvin synnytyksestä, mutta vatsa on muuttunut roikkuvaksi ja ryppyiseksi. Keskivartalon tuki tuntuu kadonneen tyystin, ja vauvan hoito voi alussa olla todella raskasta. Raskauden aikana kasvanut kohtu on venyttänyt vatsan tärkeimpiä lihaksia ja jänteitä valmistaessaan äitiä synnytykseen.Kasvava kohtu työntää vatsalihakset omille puolilleen venyttäen samalla keskellä olevaa linea albaa eli jännesaumaa. Raskaushormonit pehmentävät kudoksia, joka heikentää jännesauman elastisuutta ja lihasjäntevyyttä. Suorat vatsalihakset venyvät paljon pituussuunnassa, ja niiden aktiivinen jännittäminen hankaloituu.

Osalla synnyttäneistä erkaantuma jää normaalia suuremmaksi, eikä palaudu ilman erkaantumaan soveltuvaa vatsalihasharjoittelua. Erkaantuma häiritsee vatsaseinämän normaalia toimintaa altistaen kehon toiminnanhäiriöille. Esimerkiksi selkä- ja lantiokivut voivat johtua vatsalihaksista.

Vatsalihakset  palautuvat 5-8 viikossa synnytyksestä, ja se tulisi tarkistaa jälkitarkastuksessa. Harvemmin tätä kuitenkaan tehdään ja äidit saattavat tietämättään kärsiä vatsalihasten erkaantumasta. Usein vatsalihakset palautuvat paikoillensa puolen vuoden sisään synnytyksestä. Jos vatsalihakset eivät ole palautuneet itsestään, tulee aloittaa oikeanlainen treeni joka palauttaa vatsalihasten jäntevyyden ja voiman. Jos synnyttämisestä on vuosi tai enemmän, ei lihakset palaudu ilman niiden harjoittamista.

Mitä kannattaa tietää ennen kuin alkaa treenaamaan

vatsalihaksiaan synnytyksen jälkeen?

• Suoria vatsalihasliikkeitä ei suositella tehtäväksi ennen kuin erkaantuma katoaa, sillä se saattaa pahentaa vatsalihaksien erkaantumaa. Suoria vatsalihasliikkeitä ovat mm. lankku ja erilaiset rutistukset.
•  Keskity hyvän korsetin ylläpitoon kävellessäsi ja istuessasi. Helpoin tapa vetää korsetti kasaan, on ajatella lantiopohjanlihasten kautta vatsan sisään vetäminen.
• Harjoittelu aloitetaan poikittaisen vatsalihaksen harjoittelulla josta edetään vinojen vatsalihasten kautta lopulta suoriin vatsalihaksiin.
•  Vatsalihasharjoittelussa keskitytään kestävyysvoiman harjoittamiseen.
•  Vatsalihasharjoitteissa otetaan olennaisena osana mukaan lantionpohjan lihakset.
•  Liikkeitä tehdessä on tärkeä seurata, ettei vatsa pullistu keskeltä. 

Jos yhtään epäilyttää oman vatsansa kunto, kannattaa harkita fysioterapeutilla käyntiä. Hän tarkistaa kuntosi ja antaa juuri sinulle räätälöidyn ohjelman vatsalihasten hoitoon. On myös olemassa pienemmän kynnyksen palvelu, jossa voit kysellä fysioterapeutilta apua vatsalihaksiin sekä saat neuvoja kuinka turvallisesti pudotat raskauskiloja vaikka imettäisit. Sekä opit koostamaan ateriasi niin, että saat siitä lisäenergiaa. Kyseessä on Masusta misuksi-valmennus, josta saat lisää tietoa täältä.

Valmennus starttaa jo maanantaina ja yli puolet paikoista on jo mennyt, kannattaa siis käydä lunastamassa itselleen paikka sieltä nopeasti. Valmennuksessa on 7 päivän rahat takaisin takuu, joten voit riskittömästi kokeilla valmennusta.

Syyskuun käsityöt

Nyt kun häät on juhlittu pois alta olen löytänyt lisää aikaa käsitöille. Olenkin ollut omalla mittakaavallani ahkerana ja väkertänyt vähän sitä sun tätä. Tässä kännykkäräpsyjä tekeleistäni.

                    

Yksi mammakavereista tilasi tytölleen ohuet rukkaset kuiville keleille ja samalla tein hänen lapselleen myös pipon samasta kankaasta. Pipossa on lisänä fleeceä korvien ja niskan kohdalla, jotta pipo olisi mahdollisimman lämmin. Tätä meinaan testata myös omaan pipoon!

Syksyllä villasukkia alkaa jälleen tarvitsemaan, joten puikoilla on tälläiset ilopillerit! Ihanaa tämä Novitan sateenkaari. On nopeatekoista kun raidat näyttävät edistymisen konkreettisemmin mitä tasavärinen.

Pääsin myös äitini saumuria lainaamaan ja tälläisen paidan kokoa 92 sain aikaiseksi. Pitäisi nyt äkkiä ommella uudestaan jotta saisi harjoiteltua kaula-aukon paremmaksi. 

Tyttärelle tekemäni pipot ovatkin vilahdelleet jo kuvissa aiemmin, mutta tässä vielä nekin. Tuolle raitapipolle on myös mätsäävät rukkaset, mutta niistä en ole napannut kuvaa. Tarkoitukseni on testata tehdä pul- kankaasta vedenpitävät rukkaset näin syksyksi.

Toivottavasti näitä käsitöitä kerkeää tehdä enemmän. On tämä nimittäin melkoisen terapeuttista ja hiukan tarpeellisempaa kuin värityskirjan värittäminen. 

Terveisin äiti jolla ei ole muka "aikaa" värittää.

Tytär 1v1kk

Tänään tuli Tyttärellä 13kk täyteen ja haluankin hiukan kertoa teille hänen kuulumisiaan.

Muskarissa 

Ollaan nyt harjoiteltu kahden viikon ajan yöimetyksistä pois ja tällä hetkellä näyttää hyvältä. Tytär on heräillyt ainoastaan kerran  4-6 aikoihin ja silloin vasta olen napannut hänet viereen aamumaidolle. On niin supermahtavaa kun saa nukkua pitempiä pätkiä! Viime yönä nukuin jo yli 6h putkeen, vuhuu!

Tytär on löytänyt napansa jota hän esittelee iloisesti naureskellen :D Hän myös kommentoi eläinten ääniä. Eli ankka sanoo kaak kaak ja karhu murisee murrr. Kirja on kiijja ja ulos pitää päästä kiikkaa. Hän lauleskelee nyt myös ihhahhaa sekä kuka (saa). Siis pelkästään noita sanoja mut oikealla melodialla. Aikas hauskan kuuloista.

Tytär syö meidän kanssa samaa ruokaa paitsi silloin kun äitiä laiskottaa, jolloin eteen ilmestyy valmissosepurkki. Niitä meillä kyllä todella harvoin on, joten ruokaa tehdessä on pakko jättää suolat pois. Onneksi maustamisessa näköjään kehittyy ja ruuat maistuvatkin joltain.

Tytär kävelee tosi hyvin sisällä ja ulkona. Hän on myös alkanut kyykkäilemään ja kävelemään karhukävelyä välillä. Samalla hän harjoittelee maahan istumista ja onkin alkanut jo hallitsemaan sitäkin.

Nukkeleikit ovat alkaneet kiinnostamaan ja vauvalle käydään välillä tuttipulloa antamassa. Tuttia vauvanukke ei kuitenkaan saa vaan se katoaa Tyttären omaan suuhun. Hyvähän se tässä iässä kiinnostua tutista kun ei vauvana kelvannut. Emme kuitenkaan aio sitä hänelle enää opettaa.

Sellaisia kuulumisia täältä. Mitäs teiän 1 vuotiaille kuuluu?