Ihanaakin ihanemman uhman myötä Tytär on tuonut esiin mahtavan sanavarastonsa laajuuden. Monta kertaa päivässä kuuntelen suu auki kuinka hän laukoo kieliopillisesti oikeita lauseita tuosta vaan. Esimerkkinä ihan tämänpäiväisiä lausahduksia:
Pyydän Tytärtä viemään lasisen kupin takaisin keittiöön. " En! Minä leikin tällä." kuului vastaukseksi.
Koetin houkutella Tytärtä olemaan vähän aikaa nakuna ennen kuin puettaisiin päivävaatteet päälle, "Siilivaippa päälle, en halua olla nakuna" tuli tomerasti. Joten siis vaatteet päälle. Edes pikkuhousuja en nyt onnistunut saamaan jalkaan.
Alkoipa naurattamaan nämä mieleen tulleet esimerkit sillä niissä aika hyvin näkyy kuinka kieltopainotteisia päiviä meillä on. Nyt ymmärrän paljon paremmin sitä kun toiset äidit ovat huokailleet lapsen päättämättömyyttä. Sitä se todellakin tuntuu nyt olevan. Samassa ateriahetkessä pelkästä maitolasista voidaan saada niin monta keskustelua aikaiseksi ettei tosi. Siis tarkoitan sitä että ensin siihen lasiin toivotaan maidon tilalle mehua, vettä tai ihan mitä muuta tahansa. Ja jos erehdyt ennakoimaan tätä ja pistätkin vettä tilalle niin tottakai maitoa pitäisi saada ;) Ja vielä sekin kun lasi tyhjenee ja pyydetään maitoa lisää, niin yhtäkkiä sitä maitoa ei saisikaan kaataa lisää. Huoh.
Onneksi tiedän että tämäkin on ohimenevä vaihe... mikähän se seuraava vaihe sitten on? :D
