Yöllä lauleskelin hiljaisesti pikkuiselle ja ajattelinki jakaa kanssanne omat tämän hetken suosikkini kehtolauluista. Nämä on vakaana aikomuksena opetella ulkoa, jotta voi pikkuiselle lauleskella. Muistan lapsuudesta kuinka ihana oli kuunnella äidin laulavan, ja haluan samaa perinnettä jatkaa. En ole mikään kultakurkku, mutta laulaahan ne variksetkin.
 |
| Kuva |
Veikko Laiho - Tuuti äidin lasta
Tuuti, tuuti, äidin lasta.
Alkutie on sulla vasta.
Tuuti kultaa kulkemaan, ulapoita untenmaan.
Tuuti, tuuti, lasta pientä.
Monta siel on saarta, nientä.
Monta usvaist ulappaa.
Miks ei unta, unta saa.
Nuku, nuku, äidin kulta.
Monta siel on virva tuulta.
Rannoin elon ulappain.
Kullan silmä valvoo vain.
Tuuti, tuuti äidin lasta.
Valvo silmä silloin vasta, kun sua toiset tuudittaa, äidin äänt' et kuulla saa.
***
Pieni tytön tylleröinen
Pieni tytön tylleröinen
tietä pitkin kulki.
Saapui sinne Nukku-Matti,
silmät pienet sulki.
tietä pitkin kulki.
Saapui sinne Nukku-Matti,
silmät pienet sulki.
Kasvoi kuusi kukkalatva,
käki siinä kukkui.
Mutta tytön tylleröinen
nurmikolla nukkui.
Pieni tytön tylleröinen
sievää unta näki
että hänen ympärilleen
tuli metsän väki.
Tapio ja Tellervoja Sinipiika pieni,
Mustikka ja Mansikka
ja suuri metsän sieni.
Sipsutteli Sinipiika
pienen tytön luokse
;otti kiinni kädestä,
hyppeli ja juoksi.
Eipä tytön tylleröinen
ollut mitään vailla.
Hauska oli oleskella
Nukku-Matin mailla.
***
Lapin äidin kehtolaulu
Äiti lasta tuudittaa, lasta tuntureiden.
Päivä taakse kaikkoaa ylhäin tähtivöiden.
Vaikka kylmä hallayö
toiveet usein maahan lyö,
kerran lapsein lahjaks saa
nää kairain kultamaat.
Sulje silmät pienoinen, uinu onnen unta.
Suuri on ja ihmeinen onnen valtakunta.
Kun sa suureks vartut vain
mailla aavain aukeain
kerran lapsein lahjaks saat
nää laajat Lapin maat.
Naa na naa na naa na naa...
Räiske Pohjan loimujen
tuisku viima tuulien,
kehtolaulu vain ne, lapin lapselle.
 |
| Kuva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti